Makrotalous

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus: ”Tämä inflaatiosta tiedetään nyt” 

ETLA elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus inflaatio
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Koronapandemian helpottaminen, keskuspankkipolitiikka ja uskomukset ovat nyt keskeiset inflaatioon kestoon vaikuttavat tekijät.  

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (ETLA) ennustepäällikkönä toimivalla Markku Lehmuksella on monipuolinen työkokemus. Vuosien varrella Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa makrotaloudesta luentoja ja kursseja vetänyt Lehmus tutkii makrotalouden kysymyksiä kuten talouden shokkiherkkyyttä ja yritystukien kokonaistaloudellisia vaikutuksia.

ETLA:ssa Lehmus rakentaa makromalleja ja osallistuu talouden ennustemenetelmien kehittämiseen tekoälyä hyödyntämällä. 

Inflaation voimakkuudesta tehdään helposti virhearvioita 

”Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisten kokema inflaatio on todellista inflaatiota korkeampi kautta linjan.”

Tyypillisesti kuluttaja kiinnittää huomiota yksittäisen hyödykkeen hintaan. Nykyisessä talousympäristössä tällainen hyödyke voisi olla esimerkiksi bensan hinta tai nousevat asuntojen hinnat. Ilmiö nousee keskusteluun ja keskiöön nousee se, kuinka paljon tuon yksittäisen hyödykkeen hinta lopulta nousee. 

”Muiden hyödykkeiden halpenevat tai paikallaan pysyvät hinnat eivät jätä samanlaista muistijälkeä. Ne jäävät helposti keskustelun ulkopuolelle ja kokonaisuutta hahmotetaan eniten nousseiden hyödykkeiden kautta. Tästä syystä inflaatio koetaan hiukan voimakkaampana kuin mitä se todellisuudessa on.”

Toinen haaste on palvelujen piirissä tapahtuva inflaatio. Eri palveluntarjoajalta eri vuonna ostettu palvelu on hinnaltaan korkeampi, mutta onko kyse itse asiassa samasta tuotteesta? 

”Palvelujen laatu on ammattilaisellekin mittaustekninen haaste.”

Finanssipolitiikka erottaa Yhdysvallat Euroopasta   

Euroopan korkotilanne koskettaa asuntovelallista, mutta osakesijoittaja tuntee nopeasti nahoissaan nimenomaan muutokset Yhdysvaltojen inflaatio- ja korkonäkymissä. Miten Yhdysvallat sitten eroaa Euroopasta? 

Lehmus aloittaa piirtämällä ison kuvan kartalle. Isoissa linjoissa ja pidemmillä aikavälillä eri maanosat seuraavat selvästi toisiaan. Lehmus muistuttaa 70-luvun korkeasta inflaatiosta ja viimeisellä vuosikymmenellä toteutuneen historiallisen alhaisen korkotason. Trendit ja tendenssit niin inflaation, korkojen, globalisaation kuin teknologiankin tuoman muutoksen osalta ovat selvästikin samankaltaisia. 

Lyhyellä aikavälillä on kuitenkin inflaation osalta nähtävissä selkeä ero Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Monesta eri tarjolla olevasta selittävästä tekijästä Lehmus nostaa esiin nimenomaan erot finanssipolitiikassa.

Eurooppaa heikompi sosiaaliturva vaati Yhdysvalloilta voimakkaampia toimia. Finanssipolitiikan määrällisten erojen ääriesimerkkinä Lehmus nostaa esiin helikopterirahoituksen: ”Siinä missä Euroopan sosiaaliturva keskittyi avun tarvitsijoille, jaettiin Yhdysvalloissa sekit aivan kaikille.”

Rahapolitiikan osalta Yhdysvalloissa oli mahdollista laskea korkoja, kun ne Euroopassa olivat jo valmiiksi nollassa. Erittäin voimakkaalla elvytyksellä on merkitystä. 

”Tavaroiden kysyntä on kasvanut todella voimakkaasti, eikä tuotanto ole pystynyt tähän vastaamaan.”

Väestön ikärakenne on Yhdysvalloissa Eurooppaa terveempi, mutta tätä ikärakenteen suoraa yhteyttä inflaatioon Lehmus ei purematta niele: ”Nuorella iällä ostetaan asunto velalla ja säästetään vanhuuden varalle. Kulutus nousee vasta siinä vaiheessa, kun loppu on jo näkyvissä.” 

Inflaation kesto on keskeinen kysymys

Kärjistäen markkinoilta löytyy kaksi erilaista näkemystä inflaation puolesta. Toisen mukaan inflaatio on väliaikainen, kun taas toinen puoli puhuu pidempiaikaisesta inflaatiosta. 

Lehmuksen mukaan perusongelmana on itse itseään toteuttavan uskomus. Jos kaikki uskovat inflaation olevan pitkäaikaista, tullaan palkankorotuksia perustelemaan ja myöntämään yleiseen inflaatioon perustuvilla argumenteilla. 

Samalla taloudesta löytyy useita inflaation väliaikaisuudesta puhuvia ennustajia. Lehmus vaikuttaa itse asettuvan harmaalle alueelle, eli näkemykseen, jonka mukaan inflaatio on osittain väliaikainen. Lehmus käy läpi niin väliaikaisen kuin pitkäaikaisenkin inflaation argumentit ja havainnollistaa miksei inflaatioennusteissa ole täyttä konsensusta. 

Inflaation väliaikaisuuden puolesta puhuvia tekijöitä on useita

Ensimmäinen inflaation väliaikaisuuden puolesta löytyvä argumentti on energian hinta. Ensinnäkin energian hinta on inflaatiokorissa merkittävässä asemassa. Toisekseen energian hinta on historiallisesti vaihdellut voimakkaasti. ”Kestää aikansa sopeuttaa tuotanto tarjontaan, mutta kunhan tuotanto on ehtinyt reagoimaan, lähtee hinta laskuun.”

Toinen argumentti liittyy palvelujen ja tavaroiden erilaisuuteen. Tavaroiden kysyntä on nyt ollut niin suurta, ettei pandemian kynsissä pyristelevä tuotanto ole pysynyt perässä. Ajatuksena on, että pandemia hellittää pian ja se siirtää kysynnän tuotteista palveluihin. 

”Palveluita ei ole voinut ostaa ja rahat on siksi laitettu tavaroihin. Samalla yritykset ovat varautuneet mahdollisiin tuotannon ja logistiikan pullonkauloihin varastojaan täyttämällä. Pandemian väistyessä tulee patoutunut kysyntä kohdistumaan palveluihin.” 

Tavaroiden osalta on siis odotettavissa, että kysyntä laskee samalla kun tarjonta paranee. 

Samalla patoutuneessa palvelukysynnässä tulee olemaan rajansa. Vuoden aikana väliin jääneitä ravintola-illallisia ei korjata kymmenellä ravintolaillallisella. Vähempikin riittää. 

Palvelujen osalta palkat ovat keskeinen kuluerä ja palkankorotukset ovat lopulta aika maltillisia raaka-aineiden ja puolivalmisteiden hinnanmuutoksiin verrattuna. Yksittäisten raaka-aineiden hinnat voivat kaksinkertaistua lyhyessä ajassa, mutta jo kymmenen prosentin palkankorotus on poikkeuksellisen suuri. 

Pandemian helpottaessa myös työvoiman tarjonnan pitäisi helpottaa. Koronaan sairastumisen uhka voi nostaa kynnystä vastaanottaa työpaikkaa ja toisaalta koronaa sairastavat tai karanteenissa olevat työntekijöiden tilalle on nyt pitänyt nyt saada uusia työntekijöitä. Näiden ongelmien pitäisi helpottaa pandemian helpottamisen myötä. 

Pitkäaikaisen inflaation osalta yleinen uskomus on merkittävin tekijä 

Pitkäaikaisen inflaation skenaariossa lyhytaikainen inflaatio synnyttää negatiivisen kierteen. Siinä vaiheessa, kun inflaatio koetaan pitkäaikaiseksi alkavat palkat nousta kautta linjan. Nousevia palkkakustannuksia yritetään siirtää tuotteiden hintoihin ja myös näitä hinnankorotuksia voidaan perustella yleisellä inflaatiolla. 

Muutkin pitkäaikaisen inflaation puolesta puhuvat argumentit liittyvät tavalla tai toisella uskomukseen inflatorisesta ympäristöstä.  Yhdysvaltojen keskuspankki FED puhui pitkään väliaikaisen inflaation puolesta, mutta joutui muuttamaan äänensävyään.

”Tämän myötä osa uskoo, ettei inflaatio ole enää Fedin hallinnassa.”

Haasteena on tiedon puute

Inflaation ennusteissa on eroja ja yksi syy siihen on tiedon puute: ”Tiedetään, että yksittäiset yritykset ovat täydentäneet varastojaan pikemminkin hallitakseen tulevaisuuden riskejä kuin tyydyttääkseen tämänhetkistä kysyntää. Kuinka paljon tätä tapahtuu, on hyvä kysymys. Kansantalouden tilinpidosta löytyy varastojen kasvu, mutta tämä on aggregaattinumero, joka ei kerro miksi varastoja on kasvatettu”. 

Toinen epävarmuustekijä liittyy koronaan. Koronan uskotaan helpottavan, mutta ei tiedetä helpottaako se oikeasti. Kiinan ”Zero Covid”-politiikalla on myös oma merkityksensä.

”Politiikan seurauksena jo yksikin koronatapaus voi sulkea sataman ja aiheuttaa sitä kautta ongelmia globaaleille toimitusketjuille. ”

Koska tiedossa on epävarmuuksia ovat myös ennusteet erilaisia. Mediaaniennusteen mukaan inflaation aiheuttama koronnostopaine vaikuttaa maltilliselta. Euroopan osalta puhuttaisiin ensi vuonna 0,25 prosentin korkotasosta, Yhdysvaltojen osalta 2,25 prosentin tasosta. Mediaanin ohella mielenkiintoinen komponentti on ennusteiden hajonta.

”Massaa on siirtynyt oikealle eli mukana on entistä enemmän korkeita korkoja ennustavia ammattilaisia. Määrät ovat kuitenkin edelleen pieniä.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös