Perinteisesti osakkeita analysoidaan yhtiöiden fundamenttien perusteella.
Suhteellisen arvonmääritysmittareiden perusta on yleensä verrata osakekurssia tai yhtiön velatonta hintaa yhtiön tuloslaskelman, taseen tai kassavirtalaskelman eriin. Tunnetuin arvostusmittari on P/E-luku eli voittokerroin. Myös P/S-luku, P/B-luku, P/CF, EV/EBIT-luku ja EV/EBITDA-luku ovat suosittuja sijoittajien keskuudessa.
Finanssikriisin jälkeen perinteiset arvostusmittarit ovat selittäneet kehnosti osaketuottoja.
Parhaiten ovat pärjänneet arvostuskertoimien osalta korkeasti arvostetut kasvu- ja laatuyhtiöt. Sitä vastoin edullisemmin hinnoitellut arvoyhtiöt ovat hävinneet osakeindeksien kehitykselle. Siispä sijoittajat ovat arvostaneet vahvaa ja toisaalta laadukasta tuloskasvua, kun talouskasvu on ollut yleisesti länsimaissa varsin hidasta.
Lontoolaisen rahastonhoitajan mukaan likviditeetti määrää nyt markkinoiden suunnan
Perinteisten arvostusmittareiden haasteet on huomannut myös lontoolainen sijoitusalan yritys CrossBorder Capital. Yhtiön sijoitusfilosofian perusta on markkinoiden likviditeetti. Likviditeettiä mitataan sijoittajien käytettävissä olevilla varoilla. Se voi olla omaa pääomaa tai lainarahaa.
CrossBorder Capitalin mukaan sijoituskohteen hinta määräytyy paljolti kahden tekijän yhdistelmänä. Ne ovat sijoittajien halukkuus ja kyky ostaa sijoituskohdetta. Ensimmäiseen vaikuttaa erityisesti riskinottohalukkuus. Toinen määräytyy paljolti markkinoiden likviditeetin perusteella. Markkinahinnat nousevat, jos esimerkiksi sijoittajien riskinottohalukkuus säilyy samana, mutta likviditeetti markkinoilla kasvaa esimerkiksi ohjauskoron leikkauksen ansiosta.
CrossBorder Capitalin arvion mukaan muutokset likvditeetissä vaikuttavat yhtiöiden tuloskehitystä enemmän osakekurssikehitykseen. Yhtiö seuraa kolmea tekijää, jotka vaikuttavat likviditeettiin. Se arvioi, kuinka paljon pankeista ja muista instituutioista lainataan varoja. Lisäksi yhtiö analysoi keskuspankin rahapolitiikkaa ja ulkomaisten sijoitusvarojen virtausta.
Sijoitusmarkkinoiden likviditeetti kasvoi huimasti keväällä 2020, kun Fed aloitti elvytyksen. Fedin tase on elvytyksen myötä kasvanut yli 8,8 biljoonaan dollariin. Likviditeetin kasvusta on osakkeiden lisäksi hyötyneet muun muassa kiinteistömarkkinat ja kryptovaluutat. Käytännössä likviditeetin kasvu ruokki myös sijoittajien riskinottohalukkuutta korkeiden tuottojen vuoksi. Se johti korkeampiin arvostuskertoimiin eritoten monissa kasvuyhtiöissä.
Tällä haavaa markkinoiden likviditeetti on historiaan peilaten edelleen erittäin korkealla tasolla. Se on kuitenkin heikentymässä, kun Fed ja muut keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaa ja nostavat ohjauskorkoa. Heikentyvästä likviditeetistä kärsivät eniten riskisimmät sijoituskohteet kuten spekulatiiviset kasvuyhtiöt ja kryptovaluutat.
Likviditeetti heikkenee merkittävästi vuonna 2022
CrossBorder Capital arvioi likviditeetin pienentyvän globaalisti kuluvan vuoden aikana. Se tarkoittaa arvostuskertoimien madaltumista kohti pidemmän aikavälin keskiarvoa. Toisin sanoen osakekursseissa on laskupaineita, kun sijoittajat eivät enää halua maksaa niistä yhtä suolaisia kertoimia suhteessa esimerkiksi liikevaihtoon tai tulokseen.
Sijoittajien riskinottohalukkuus ei ole sitä vastoin tällä hetkellä keskeinen riski markkinoilla. Se on viimeaikojen heikomman kurssikehityksen myötä jo maltillisella tasolla.
Milloin CrossBorderin sijoitusfilosofian perusteella osakkeita kannattaa ostaa tai myydä? Paras ajankohta on ostaa osakkeita ja muita riskisiä sijoitusinstrumentteja silloin, kun sekä sijoittajien riskinottohalukkuus että likviditeetti ovat matalalla tasolla. Huonoin ajankohta on luonnollisesti, kun kumpikin on korkealla tasolla.
CrossBorder Capital itse linjaa sijoitusfilosofiansa niin, että yhtiö suosii markkinoita, joilla likviditeetti on kasvussa ja riskinottohalukkuus ei ole noussut ”liian” korkeaksi, vaan myös sen osalta on vielä nousuvaraa. Kummankin kriteerin täyttäviä osakemarkkinoita ei tällä hetkellä löydy länsimaista. Sijoittajan näkökulmasta paremmat ostopaikat aukeavat todennäköisesti sitten, kun rahapolitiikan kiristyminen tasoittuu tai kääntyy jälleen elvyttävämmäksi. Se saattaa olla edessä yllättävän nopeasti, kenties jo vuonna 2023 tai 2024.
