Asunnot ja kiinteistöt

Minikoti-innostus kasvaa – valmista jo muutamassa kuukaudessa

Kuva: Sikla Oy.

Ulkomailla yksiön kokoiset tiny house -talot ovat kiinnostaneet ihmisiä jo vuosia, ja nyt minikoti-innostus on lisääntynyt Suomessakin.

Sikla-konserniin kuuluva Siklaelementit Oy on lähtenyt mukaan suosiotaan kasvattavien minitalojen markkinaan. Yrityksen kesällä 2021 avattu tehdas Siikalatvalla on erikoistunut moduulirakentamiseen, joten minitalojen moduulipohjainen tuotantoprosessi on luonnollinen jatkumo tehtaan tuotevalikoimalle. 

Miksi minitalot sitten ovat nostaneet suosiotaan Suomessa?

”Yksi syy löytyy kokonaisvaltaisen minimalismin suosion kasvusta – turhaa tavaraa ja arjen ylimääräistä kuormitusta halutaan karsia. Tähän tarpeeseen minitalojen tiivistetty tehokkuus tarjoaa kiinnostavan ratkaisun: niukkojen neliöiden sisään ei mahdu mitään ylimääräistä, joten tavaran määrää on suorastaan pakko vähentää”, kertoo Siklaelementtien toimitusjohtaja Lasse Kaikkonen yrityksen tekemistä havainnoista.

Pienenevät perheet suosivat pienempiä asuntoja

Minitaloinnostuksen taustalla näkyy myös yhden hengen talouksien määrän jatkuva lisääntyminen.

Tilastojen mukaan lähes puolet suomalaista asuu yksin, joten ei ole yllätys, että minikodin kompakti tehokkuus yhdistettynä omakotitaloasumisen parhaisiin puoliin kiinnostaa yhä useampaa. Toisaalta myös monipaikka-asuminen houkuttelee suomalaisia jatkuvasti yhä enemmän. Kehityssuuntana onkin, että kaupunkikodin rinnalle halutaan ydinkeskustan ulkopuolelle sijoittuva kakkoskoti, joka pitää sisällään kaikki asumisen mukavuudet.

Minimalismi kulkee käsi kädessä myös ekologisuuden kanssa. Yhä useampi haluaa vaalia ekologisesti kestävämpää elämäntapaa, jossa niin kuluttamiseen kuin asumisenkin vastuullisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

”Siklaelementtien minitalot valmistetaan kotimaisesta puutavarasta optimaalisissa tehdasolosuhteissa hukka minimoiden. Minitalon neliömäärä on lähtökohtaisestikin pieni, joten henkilöä kohden rakennettavat asuinneliöt, ja näin myös energiankulutus sekä hiilijalanjälki, jäävät alhaisiksi. Minitalossa asuessa turhaa tavaraa ei käytännössä voi hankkia, eikä ylimääräisten neliöiden lämmittämiseen huku energiaa”, Kaikkonen toteaa.

Valmista muutamassa kuukaudessa

Minitalon valtteja ovat muun muassa tilaamisen helppous ja toimitusnopeus. Kun rakennuslupa on myönnetty, kestää vain pari-kolme kuukautta siihen, että omaan minitaloon pääsee asumaan.

”Minitalot rakennetaan täysin valmiiksi tehtaassa, jonka vuoksi ne valmistuvat nopealla aikataululla. Kun talo on viimeistä pintaa myöten valmis, se kuljetetaan tontille, nostetaan perustusten päälle ja kytketään valmiina odottaviin vesi-, viemäri- ja sähköliittymiin”, valottaa Kaikkonen tuotantoprosessia.

Kuva: Sikla Oy.

Tehdasvalmistus mahdollistaa paitsi ripeän tuotannon myös kilpailukykyisen hintatason – tehdasympäristössä rakennettu ja massaräätälöity talo on kustannustehokas. Kustannustehokkuudesta huolimatta käsityönä liukuhihnalla valmistettava minitalo rakennetaan aina asiakkaan valintojen mukaan alkaen sopivasta talomallista.

Mallin lisäksi taloon voi valita mieleisensä ulkovärin, sisätilojen sävymaailman, pinta- ja sisustusmateriaalit sekä kalusteet.

Minitalo on räätälöitävissä myös pohjan ja lisävarusteiden osalta: sama pohjaratkaisu on käännettävissä neljällä eri tavalla, jotta tontin ilmansuunnat ja auringon valon suunta voidaan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla.

Erilaisilla lisävarusteilla talosta voi lisäksi muokata omaa arkea mahdollisimman hyvin palvelevan kokonaisuuden – minitaloon voidaan rakentaa esimerkiksi terassi, patio tai kuisti, asentaa ilmalämpöpumppu tai vaikkapa kuivauskaappi.

Miniasunnot herättävät myös kritiikkiä

Vantaan Martinlaakson valmistui vuoden 2017 lopulla 68 minikotia, joissa on vain 15,5 asuinneliötä. Saton rakentamat minikodit ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Asunnot ovat tyylikkäitä ja valoisia. Asunnoissa on noin neljän metrin huonekorkeus, parvi ja pieni parveke.

Miniasunnoista peritään vuokraa 500 euroa eli yli 32 euroa neliöltä. Se on selvästi yli Vantaan keskimääräisen neliövuokran, joka Tilastokeskuksen mukaan on 18,5 euroa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA):n johtaja Jarmo Linden kritisoi blogikirjoituksessaan pääkaupunkiseudulla jylläävää miniasuntobuumia.

”Nykymeno näyttää siltä, että markkinaehtoinen ratkaisu kaupunkiasumisen kalleuteen on puristaa kodista kotilo. Kun neliöitä tarpeeksi vähennetään, kokonaisvuokra saadaan palvelualojen työntekijöiden kipurajan alle ja Kelan hyväksymien asumistuen ja toimeentulotuen enimmäisrajojen sisään”, Linden kirjoitti.

Lindenin mukaan esimerkiksi Vantaalla vuonna 2012 uusien kerrostaloasuntojen keskikoko oli noin 56–58 neliömetriä, mutta vuoden 2017 lopussa noin 40 neliömetriä.

Linden innostuu syyttämään ahtaasta asumisesta markkinataloutta.

”Asuminen on ihmisen perustarve ja kaiken muun hyvinvoinnin ja aktiivisen elämän perusta. Mikään sivistysmaa ei ole ratkaissut asuntokysymystä antamalla sitä ”markkinoiden hoidettavaksi” kokonaan. Vapaat markkinat kun tuppaavat keskittymään sijoitustuoton maksimoimiseen. Moinen osaoptimointi asuntoasioissa ei ole asunnontarvitsijoiden eikä kansantalouden kokonaisedun mukaista – saati tasapainoisen kaupunkikehittämisen”, Linden totesi blogissaan.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös