Eilen keskiviikkona Yhdysvalloista saatiin tuoreet inflaatioluvut joulukuulta. Kuluttajahinnat nousivat odotetusti peräti 7,0 prosenttia, joka on korkein lukema 40 vuoteen.
Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Powell kommunikoi aiemmin joulukuussa, että keskuspankki supistaa korkean inflaation vuoksi arvopaperiostoja ripeämmin kuin se aiemmin suunnitteli. Fed varautuu nostamaan ensi vuonna kolme kertaa ohjauskorkoa. Se on yhteensä 75 korkopistettä.
Osa ekonomisteista odottaa jopa useampaa kuin kolmea koronnostoa. Esimerkiksi amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs arvioi vastikään, että Fed nostaa korkoja neljä kertaa tänä vuonna.
Sijoittajan on toisaalta helppo löytää vasta-argumentteja niinkin monelle kuin kolmelle tai neljälle koronnostolle. Jos esimerkiksi osakemarkkina sukeltaa ensimmäisten koronnostojen jälkeen, Fed varmasti harkitsee ja tarpeen tullen viivästyttää seuraavia koronnostoja. Niin tapahtui edellisen kerran vuonna 2015 ja 2016. Silloin ensimmäisen ja toisen koronnoston välillä oli noin vuosi.
Allokoi varoja kasvuyhtiöistä arvo- ja laatuyhtiöihin
Nousevat korot iskevät erityisesti kasvuyhtiöihin, jotka ovat spekulatiivisia ja joiden odotettu kassavirta on ”kauempana” tulevaisuudessa. Varsinkin kalliisti arvostetut kasvuyhtiöt ovat myyntipaineen alla korkojen noustessa.
Edullisemmin hinnoitellut arvoyhtiöt voittavat yleensä markkinat, jos korkojen nousu on vahvan talouskasvun seurausta niin kuin on osittain tällä hetkellä. Talouskasvun ansiota arvoyhtiöiden liiketoiminnan kasvu saa myötätuulta ja arvostuskertoimet kohoavat, kun yhä useampi poimii niitä salkkuunsa.
Yksittäisistä toimialoista pankit hyötyvät eniten korkotason noususta, sillä se parantaa niiden korkokatetta. Pankkien lainausliiketoimintamalli on yksinkertainen. Pankit lainaavat varoja korkeammalla korolla kuin itse ottavat lainaa. Pankin antamien lainojen ja ottamien lainojen korkoeroa kutsutaan korkokatteeksi, joka ilmoitetaan prosentteina.
Pankkien korkokatteeseen vaikuttaa olennaisesti korkokäyrä, joka kuvaa korkotuotteen tuottoa eri juoksuajoille. Jyrkästi nouseva korkokäyrä tarkoittaa parantuvia pankkien korkokatteita, sillä pankit saavat lainaa korkokäyrän lyhyellä päällä eli juoksuajaltaan lyhyiden lainojen kustannuksella, mutta lainaavat ne eteenpäin juoksuajaltaan pitkien lainojen korkotasolla.
Korkojen noustessa sijoittajat ylipainottavat todennäköisesti pankeista sellaisia, joiden lainausliiketoiminnan osuus on korkea suhteessa investointipankkitoimintaan ja varainhoitoon. Investointipankkitoiminta ja varainhoito kun todennäköisesti kärsivät korkojen noustessa.
Arvoyhtiöiden lisäksi laatuyhtiöiden osakkeet pärjäävät todennäköisesti hyvin korkotason noustessa. Korkotason nousun myötä osakemarkkinoiden volatiliteetti kasvaa ja arvostuskertoimet supistuvat. Laatuyhtiöt ovat niitä vastaan hyvä suoja. Niiden osakkeet kallistuvat, koska sijoittajat katsovat jatkossa nykyistä enemmän yhtiöiden liiketoiminnan lukuja.
Korkosijoituksissa ylipainotetaan lyhyen koron ja korkean kupongin vaihtoehtoja
Yksityissijoittajat suosivat korkosijoituksissa erityisesti korkorahastoja. Niiden avulla sijoittaja saa loistavan hajautuksen ja pääsee korkomarkkinoille pienellä pääomalla.
Korkorahaston korkoriskiä mitataan rahaston keskimääräisellä duraatiolla. Korkorahastojen yhteydessä käytetään yleisesti kahta eri duraation mittaria, jotka ovat Macaulayn duraatio ja modifioitu duraatio.
Macaulayn duraatio on rahaston sisältämien sijoitusinstrumenteista saatavien kassavirtojen painotettu keskiarvo. Modifioitu duraatio mittaa sitä vastoin rahaston arvon muutosta, jos korkotaso laskee tai nousee 100 korkopisteellä eli yhdellä prosentilla.
Käytännössä rahaston korkoriski on yleensä sitä pienempi mitä lyhyempiä lainoja rahasto sisältää. Siispä korkoriskin pienentämiseksi sijoittaja suosii lyhyen koron rahastoja. Niiden tuotto-odotus on nykyisessä markkinatilanteessa matala, mutta tuotto-odotusta saadaan hieman paremmaksi ottamalla korkeampaa luottoriskiä. Toisin sanoen sijoitetaan esimerkiksi juoksuajan suhteen lyhyisiin yrityslainoihin, ei vakavaraisiin valtionlainoihin.
Toinen korkoriskiin vaikuttava tekijä on lainojen kuponkikorko. Korkoriski on pienempi, jos rahasto sisältää korkean kuponkikoron lainainstrumentteja.
