Kuvaaja paljastaa karun totuuden: Osakesijoittajan on vaikea voittaa vertailuindeksi

Osakemarkkinoiden indeksituoton voittaminen ei ole helppoa.
tappio velkaantuminen kurssiromahdus velkaongelma huoli tappio velkaantuminen kurssiromahdus velkaongelma huoli
Kuva: iStock.com / tuaindeed.

Jos jonkin sijoitusmarkkinan osakkeiden tuotot noudattaisivat niin sanottua normaalijakaumaa, olisi tuottojen mediaani sama kuin kyseisen markkinan osakkeiden tuottojen mediaani. Mediaaniosake tarkoittaa tässä yhteydessä kaikista tietyn osakeindeksin osakkeista sitä osaketta, jonka tuoton alittajia ja ylittäjiä on yhtä paljon.

Osakepoimijalle tällainen tilanne tarjoaa oivan mahdollisuuden yltää vertailuindeksiä parempiin tuottoihin. Riittää kun sijoittaja onnistuu keskimäärin valitsemaan ne osakkeet, joiden tuotot ylittävät mediaanituoton. Tällaisessa tilanteessa puolet osakkeista siis tuottaa indeksituottoa enemmän. Sijoittajan tarvitsee valita ne paremman puoliskon osakkeet.

Näin siis teoriamaailmassa.Tosielämä onkin sitten jotain ihan muuta.

Reaalimaailmassa tuottojen jakauma ei yleensä noudata normaalijakaumaa, vaan iso osa osakkeista tuottaa koko indeksin tuottoa vähemmän. Samalla se tarkoittaa sitä, että vain pieni osa yhtiöistä tuottaa indeksituottoa enemmän – ja reippaasti enemmän.

Vain joka viides osake lyö indeksin

Tällainen tilanne tuo osakesijoittajalle haasteen. Iso osa osakevalinnoista saattaa tuottaa koko markkinatuottoa vähemmän. Ainoastaan jos sijoittaja onnistuu valitsemaan salkkuunsa ne harvat huippuonnistujat, voi hän voittaa vertailuindeksin.

Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksin tuotot ovat tällaisia normaalijakaumasta poikkeavia.

Sijoitusammattilainen ja sijoitusbloggaaja Sam Ro havainnollistaa tätä haastetta blogissaan. Hänen mukaansa vuosien 2000 – 2020 välisenä aikana vain 22 prosenttia S&P 500 -osakeindeksin osakkeista tarjosi koko indeksiä parempaa tuottoa.

Toisin sanoen satunnaisesti valitusta viidestä osakkeesta todennäköisesti vain yksi on onnistunut lyömään indeksituoton.

Edellä mainitulla ajanjaksolla koko S&P 500 -indeksi on tuottanut ruhtinaalliset 322 prosenttia. Kuitenkin mediaaniosake on tuottanut vain 63 prosenttia.

Vastaavia tuloksi on saatu aiemminkin ja laajemmilla osakeaineistoilla.

Esimerkiksi Societe Generale -pankin sijoitusstrategi Andrew Lapthorne tutki peräti 16 000 eri puolilla maailmaa noteerattujen pörssiyhtiöiden tuottoja ja vertasi niitä maailman tunnetuimpaan osakeindeksiin, Yhdysvaltojen S&P 500:een. Viimeisimmän kahden vuoden aikana vain noin 20 prosenttia noista 16 000 osakkeesta tuotti paremmin kuin S&P 500 -indeksi. Eli siis keskimäärin vain joka viides osake pärjäsi indeksille.

Tämä havainnot herättävät kaksi kysymystä: Ensinnäkin, miten koko indeksi voi tuottaa satunnaista osakevalintaa paremmin ja toiseksi, mitä tämä tieto kertoo osakepoiminnan mielekkyydestä.

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on selvä: koko indeksin kova tuotto selittyy harvoilla osakkeilla, joiden tuotto on ollut huimasti keskiarvo- ja mediaanituottoa korkeampi.

Toisen kysymyksen vastaus riippuu siitä, kuinka todennäköisesti sijoittaja kykenee valitsemaan salkkuunsa jotakin niistä viidesosasta yhtiöistä, joiden tuotot ovat olleet erityisen korkeita.

Valitettavasti harva sijoittaja onnistuu huippusuorittajia salkkuunsa valitsemaan.

S&P Dow Jones Indices -yhtiön mukaan yli 60 prosenttia suuriin yhtiöihin sijoittavien osakerahastojen salkunhoitajista saivat koko S&P 500 -indeksiä alhaisempaa tuottoa vuonna 2020. Tämä oli jo 11. vuosi peräkkäin, jolloin enemmistö salkunhoitajista epäonnistui lyömään koko vertailuindeksin.

Strategia harvojen menestyjien löytämiseen

Osakepoimijan kannalta havainnot siis tarkoittavat sitä, että harvoihin voittajiin kannattaa panostaa. Haaste on tietenkin vain siinä, miten sijoittaja voi voittajat löytää, kun niiden löytäminen on sijoitusammattilaisillekin vaikeaa. Moni varmasti miettii tällaisten lukujen valossa, mitä mieltä on yrittää harrastaa osakepoimintaa, kun indeksisijoittamisella todennäköisesti pääsee parempaan tulokseen – ja paljon pienemmällä vaivalla.

Yksi keino saattaa olla niin sanottu Average up -sijoitusstrategia.

Sen idea on varsin suoraviivainen. Average up -strategia painottaa salkun parhaita osakkeita, eli osakkeita ostetaan lisää nouseviin kursseihin. Siinä taustaoletuksena on, että osakkeen kurssinousu on useimmiten järkisyyllä perusteltavissa, ja siksi nousevaan trendiin kannattaa sijoittajan panostaa.

Jos esimerkiksi sijoittaja osakesalkusta löytyy kymmenen 50 euron hintaan ostettua osaketta, kurssin noustessa 60 euroon sijoittaja ostaa kymmenen osaketta lisää. Sama tehdään 70 euron kohdalla ja niin edelleen. Tämän seurauksena osakkeen keskimääräinen ostohinta nousee. 

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Merkkiuskollisuus

Komponenttipula ja autoilun muuttuminen rassaa merkkiuskollisuutta

Seuraava artikkeli
Tesla

Tesla toimitti loka-joulukuussa roimasti analyytikoiden odotuksia enemmän sähköautoja