Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka otti Kauppalehdessä vahvasti kantaa osinkoverotuksen kiristämisen puolesta. Hän on julkaissut kyseisen artikkelin myös omilla nettisivuillaan.
Harakka haluaisi kiristää listaamattomien osinkojen verotusta ja samalla keventää työn verotusta. Ministeri perustelee linjaustaan tunnetulla hyvän verojärjestelmän periaatteella, jossa on laajat veropohjat ja matalat verokannat.
Harakan mielestä on järkevää leikata omistamisen arvonnousua kuin rasittaa kestävää liiketoimintaa. Hän näkee osinkojen verotuksessa kiristämisvaraa.
”Omistamisen verotuksessa on onneksi vielä potentiaalia ilman, että varakasta väkeä liikaa kirpaisee. Suomessa omistamisen verotus – suhteessa bkt:hen tai muihin verolähteisiin – jää selvästi EU-keskiarvon alapuolella”, Harakka toteaa.
Harakan mukaan listaamattomien yhtiöiden alhainen osinkovero on rikkaiden ”verotuki”
Harakka myös muistuttaa, että piensijoittaja maksaa pörssiosakkeiden osingoista 25,5 prosenttia veroa, mutta listaamattoman yrityksen omistaja yleisesti 7,5 prosenttia yrityksen yhteisöveron jälkeen.
Alhainen listaamattomien osinkoverotus hyödyttää erityisesti ulkopuolisia omistajia, ministeri muistuttaa.
”Verohallinnon tilasto kertoo, että osakasyrittäjät saavat osingoista alle puolet eli 43 prosenttia. Ulkopuoliset omistajat keräävät 33 prosenttia (loput henkilöomistajat ovat työntekijöitä). Lukumääräisesti ulkopuolisia omistajia on peräti viisi kertaa enemmän (250 000) kuin osakasyrittäjiä (50 000).”
Listaamattomien yhtiöiden alhainen osinkovero, jota Harakka kutsuu ”verotueksi”, hyödyttää monia varallisuutensa perineitä. Hänen mukaan nämä perijät ovat esimerkiksi pienomistajia niissä 30 sukuyhtiössä, jotka kuuluvat Suomen 200 suurimman firman joukkoon.
Lisäksi erittäin varakkaat yrittäjät nostavat tulonsa ”keikkasiivoojan veroprosentilla”, Harakka toteaa.
”Kolme neljäsosaa – yli miljardi euroa – aliverotetuista osingoista päätyy ylimpään tulokymmenykseen. Se kasvattaa tuloeroja.”
Miksei ministeri puutu yleishyödyllisten yhtiöiden veroetuun?
Suomen Yrittäjät on johdonmukaisesti vastustanut listaamattomien yhtiöiden pääomaverotuksen kiristämistä. Järjestön pääekonomisti Mika Kuismanen pitää ministeri Harakan avausta vahvasti ideologisena.
”Miksi Harakka ei puutu yleishyödyllisten yhteisöjen veroetuun tai erilaisten jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen”, Kuismanen kysyy Uuden Suomen blogissaan.
Kuismanen kannattaa ministerin tavoin työn verotuksen alentamista, mutta pitää pääomaverotuksen kiristämistä vääränä. Hän viittaa OECD:n selvitykseen, jonka mukaan talouden kasvun kannalta haitallisimpia veroja ovat ansiotuloverotus, pääomaverotus ja yhteisöverotus.
Kuismanen myös muistuttaa, että Harakka Harakka vertaa listaamattoman yrityksen omistajan yhteisöveron jälkeen maksamaa 7,5 prosentin osinkoveroa piensijoittajan pörssiosakkeiden osingoista maksamaan 25,5 prosenttiin ja vihjaa sen olevan yksi tuloerojen syy.
Yritysten yhteisövero on Suomessa 20 prosenttia. Siksi oikea vertailutaso olisi yrittäjän maksama noin 26 prosentin kokonaisvero, Kuismanen painottaa.
Näin osinkoja Suomessa verotetaan
Suomessa listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella.
Osingosta, joka vastaa enintään 8,0 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa. Tällöin osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa, jonka osinkovero on 7,5 prosenttia. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia.
Osinkojen verotus pörssiyhtiöstä poikkeaa merkittävästi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksesta. Tavallisen osakesäästäjän saama osinko listatuista yhtiöistä on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
Listattujen yhtiöiden pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia. Jos osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä verovuonna on suurempi kuin 30 000 euroa, pääomatulon veroprosentti on 34.
Osingosta menevän veron määrä pörssiyhtiöstä on siten joko 25,5 tai 28,9 prosenttia.
Pörssiyhtiöistä saatavien osinkojen verotus on siis Suomessa selvästi kireämpää kuin listaamattomien yhtiöiden verotus.
Vaikka en ole Timo Harakan puoluetoveri, olen hänen kanssaan samaa mieltä listaamattomien yhtiöiden verotuksesta. Listaamattomien yhtiöiden verotus perustuu yhtiön osakkeiden arvoon, joten vain varakkaat yhtiöt voivat maksaa esimerkiksi 150 000 € 7,5% verolla. Tällainen tuki pitäisi kohdistaa pienille yrityksille. Nyt pienet yrityksen eivät hyödy listaamattomien yhtiöisen verotuskäytännöstä, koska osakkeiden arvo on usein olematon.
Lisäksi Mika Kuismasen perustelu esimerkiksi piensijoittajien verotuksesta ei pidä aivan paikkaansa, koska myös listatut osakeyhtiöt maksavat 20% yhteisöveron, joten piensijoittajan osinkovero on 20%+25,5% = 47,5%
Näissä demareiden ym. ulostuloissa monesti kerrotaan asiat niin, että jätetään jokin olennainen osa asiasta pimentoon. Se on juurikin tuo, että ennen osingonjakoa, yrityksen on maksettava yhteisövero. Jos joku luulee, että jotain veroa voidaan vastaavasti laskea, jos ”rikkaita verotetaan enemmän”, pettyy kyllä pahasti.
Vasemmistovetoinen hallitus ja muu yhteiskunta löytää kyllä kaikelle verorahalle kohteen, mitään veroa ei tulla laskemaan.