SalkunRakentaja

Makrotalous

Selvitys: Suomen talouskasvu edellyttää lisää työperäistä maahanmuuttoa

Keskeinen Suomea tulevaisuudessa kohtaava ongelma on työikäisen väestön määrän väheneminen, joka johtuu väestön vanhenemisesta.

Tuore Akava Works -selvitys arvioi työperäisen maahanmuuton vaikutusta Suomen kansantalouden kehitykseen.

Koska Suomen syntyvyys on matala ja nuoret ikäluokat pieniä, työmarkkinoilta poistuvan työvoiman korvaajia pitää löytää muualta.

Väestön kasvu ja väestörakenne vaikuttavat talouteen kahta pääreittiä, selvityksessä todetaan. Toisaalta työikäisen väestön määrä asettaa rajan talouden kyvylle kasvaa ja tuottaa hyvinvointia. Jos työikäinen väestö ei kasva, talouden kasvu on investointien ja teknologisen kehityksen varassa.

Suomi on ollut tässä tilanteessa kohta parin vuosikymmenen ajan. Tämän tarjontavaikutuksen lisäksi väestörakenne vaikuttaa myös kulutukseen, kun nuoren ja vanhan väestönosan tarpeet eroavat toisistaan muun muassa kulutusmahdollisuuksien ja kulutusrakenteen osalta. Väestön ikärakenteen muutokset heijastuvat kaikkiin näihin tekijöihin.

Selvitys esittää mallinnuksen pohjalta neljä vaihtoehtoista tulevaisuudennäkymää. Pellervon taloustutkimus ja Merit Economics tekivät selvityksen Akava Worksin toimeksiannosta.

”Keskeinen johtopäätös on, että muiden tekijöiden pysyessä samana laajalla työperäisen maahanmuuton kasvattamisella on myönteinen vaikutus tulevaisuuden talouskehitykseen. Vähäisen työperäisen maahanmuuton ja vähenevän työvoiman vaihtoehdon toteutuessa näkymänä on talouskasvun hiipuminen. Väestö sekä ikääntyy että köyhtyy”, kertoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Selvityksessä käytetty laskennallinen tasapainomalli kuvaa taloutta kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin tekemien päätösten pohjalta.

Työikäisen väestön määrän säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatii noin viiden tuhannen henkilön vuosittaista lisäkasvua työperäiseen maahanmuuttoon. Jos siinä onnistutaan, talous kasvaa pääoman lisääntymisen ja teknologisen kehityksen kautta. Jos talouskasvua halutaan vauhdittaa, se vaatii tätäkin suurempaa työperäistä maahanmuuttoa.

Maan hallituksen tavoitteena on, että työperäinen maahanmuutto kasvaa vuosittain kuudella tuhannella henkilöllä 2020-luvulla ja kymmenellä tuhannella 2030-luvulla. Selvityksen mukaan tavoitteiden toteutuminen lisäisi Suomen talouskasvua laajasti.

Maahanmuuton kohdistuminen korkean tuottavuuden ammatteihin, kuten teknologia-alan asiantuntijoihin, lisäisi talouskasvua entisestään.

Haasteena on kuitenkin osaavan työvoiman saaminen Suomeen.

”Tulokset kertovat selvästi, että Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Eri tulevaisuudennäkymät osoittavat, että ilman sitä Suomen tulevaisuus näyttää huomattavasti kurjemmalta. Jos työelämästä eläköityvien työpanosta ei pystytä korvaamaan, taantuva kansantalous ei riitä nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen”, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Maahanmuutto nivoutuu kiinteästi myös koulutukseen. Koulutuksella ei tueta vain maahanmuuttajien kykyä kiinnittyä uuteen toimintaympäristöön, vaan myös syntyperäisen työvoiman kykyä vastaanottaa heitä. Selvityksessä todetaan, että tämä vaatii sekä suuryritysten että pk-sektorin yritysten sisäisen kulttuurin jatkuvaa kansainvälistämistä.

Fjäderin mukaan työelämälähtöinen kieli- ja kotoutumiskoulutus on aloitettava mahdollisimman pian maahantulon jälkeen.

”Mahdollisuus nopeaan kielikoulutukseen pitää varmistaa myös työn takia Suomeen muuttaville ja heidän perheenjäsenilleen”, Fjäder jatkaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös