Markkinakommentit

Mitä tapahtuu Ukrainassa ja miten se vaikuttaa osakemarkkinoihin?

Ukrainan kriisiin liittyvät jännitteet kasvavat entisestään ja se heijastuu monella tavalla myös osakemarkkinoihin.

Venäjän ja Ukrainan välisten suhteiden kiristyminen hiertää nyt osakemarkkinoita. Viime päivien aikana Venäjä on keskittänyt Ukrainan vastaiselle rajalle 100 000 sotilasta sekä merkittäviä määriä armeijan kalustoa. Länsimaissa pelätään tämän olevan merkki tulevasta hyökkäyksestä.

Myös sotilasliitto Nato on joutunut reagoimaan Itä-Euroopan kiristyneeseen tilanteeseen. Nato on kertonut siirtävänsä omia joukkojaan valmiustilaan ja lähettävänsä vahvistuksia Itä-Eurooppaan. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti vuorostaan sunnuntaina Yhdysvaltain tukevan Naton liittolaisia, jos Venäjä tunkeutuu Ukrainaan. Baltiaan ja Itä-Eurooppaan olisi määrä lähettää silloin 1000-5000 sotilasta sekä lentokoneita ja sotalaivoja.

Tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä näyttää kasvattavan jatkuvasti lisää kierroksia. Myös muut maat joutuvat reagoimaan kiristyneeseen tilanteeseen eri tavoin. Useampi Euroopan maa varustautuu parhaillaan sotilaallisesti kasvaviin jännitteisiin ja esimerkiksi Puolustusvoimat on tehostanut valmiuttaan. Lisäksi Yhdysvallat ja Britannia määräsivät Kiovan suurlähetystöjensä henkilökunnan perheenjäseniä poistumaan Ukrainasta.

Ukrainan kriisi tiivistettynä

Ukrainan kriisi ei ole mikään uusi juttu, vaan sen katsottiin startanneen jo vuonna 2014, kun Ukrainan hallituksen joukot ottivat Itä-Ukrainassa aseellisesti yhteen Venäjän tukemien kapinallisten ja separatistien kanssa. Kriisin syntyä oli vauhdittanut Krimin miehitys, jossa Venäjä liitti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan itseensä. Tilanne on ollut avoinna siitä asti ja Ukrainan kriisi on kehittynyt vaihtelevasti näiden vuosien aikana.

Kriisin taustana on ollut se, kuuluuko Ukraina länteen vai itään. Ukraina on entinen neuvostomaa ja sen itsenäistymisen jälkeen maassa on keskusteltu paljon siitä, tulisiko sen tehdä yhteistyötä EU:n vai Venäjän kanssa. Venäjä on kokenut Ukrainan länsimaalaistumisen ja mahdollisen Nato-jäsenyyden uhkana, jonka myötä Venäjällä on tarvetta näyttää hauista sekä Ukrainalle, että myös muille länsimaille.

Ukrainan kriisille tyypillistä on ollut lisäksi informaatiosota, jossa kriisin eri tapahtumista on levitetty tietoisesti propagandaa ja väärää informaatiota. Informaatiosota on paikoittain vaikeuttanut kriisin todellisen tilanteen ymmärtämistä, koska mm. sosiaalisessa mediassa liikkuu valheellista tietoa aiheesta.

Tilanne Itä-Ukrainassa näytti rauhoittuvan vuosien 2019-20 aikana, mutta vuonna 2021 tilanne alkoi kärjistymään uudelleen. Rajan molemmin puolin armeijat vahvistivat joukkojaan, joka provosoi vuorostaan vastapuolta.

Vaikutukset osakemarkkinoihin pääasiassa Venäjällä

Viime päivinä osakemarkkinat ovat laskeneet merkittävästi eri puolilla maailmaa. Pääasiallisena syynä laskulle on ollut kasvava inflaatio ja siitä johtuva rahapolitiikka, joka tarkoittanee lähitulevaisuudessa useita ohjauskorkojen nousuja. Itä-Euroopan tilanne on jäänyt uutisoinnissa keskuspankkien tekemisien varjoon, vaikka aivan varmasti sekin vaikuttaa osaltaan markkinoiden käyttäytymiseen.

Itäisen Euroopan kiristynyt tilanne on vaikuttanut luonnollisesti eniten Venäjän osakemarkkinaan, mistä moni ulkomainen sijoittaja realisoi nyt omistuksiaan siirtyäkseen vakaammille alueille. Tunnetusti sijoittajat eivät tykkää epävarmuudesta ja epävarmoissa olosuhteissa monet haluavat realisoida omaisuuttaan, mikä luo painetta markkinoiden laskulle.

Moskovan pörssin ruplamääräinen Moex Russia -indeksi maanantaina noin 6 prosentin laskussa. Dollarimääräinen RTS-indeksi oli vielä suuremmassa laskussa, sillä indeksi laski 8 prosenttia pörssipäivän aikana.

Moskovan pörssin indeksin ohella myös ruplan suhde euroon ja dollariin on heikentynyt. Maanantain kurssilaskussa rupla heikentyi dollaria vastaan 1,6 prosenttia ja euroa vastaan 1,2 prosenttia. Ruplan suhde dollariin onkin nyt halvimmillaan sitten vuoden 2020 marraskuun. Myös euroa vastaan noteerattuna rupla on halvimmillaan sitten heinäkuun 2020.

Mitä tekee Venäjä?

Maanantain kurssilaskun yhteydessä Venäjän keskuspankki rauhoitteli markkinoita kertomalla, että keskuspankki lopettaa ulkomaisten valuuttojen ostamisen kotimaan markkinoilta maanantaista lähtien. Lisäksi Venäjän hallinnon tiedottaja Dmitri Peskov syytti tiedotustilaisuudessa kurssilaskusta länsimaiden lietsomaa hysteriaa. Hysterian lisäksi Peskov huomautti osakemarkkinoiden laskun koskevan myös muitakin kuin Moskovan pörssiä.

Ukrainan kriisin tulevia vaiheita on vaikea ennustaa. Sattumaa tai ei, Venäjä on viime vuoden aikana kasvattanut kulta- ja valuuttavarantojaan. Markkina tuntuu hinnoittelevan suurta epävarmuutta, sillä ulkomaiset sijoittajat selvästikin vetäytyvät Venäjältä.

Oman mausteensa soppaan tuovat länsimaat, jotka ovat uhanneet Venäjää erilaisilla talouspakotteilla, mikäli se hyökkää Ukrainaan. Aiemmin tehdyt talouspakotteet eivät ole johtaneet oikeastaan mihinkään muuhun, kuin siihen, että Venäjä on pyrkinyt pääsemään entistä enemmän omavaraiseksi mm. ruuan suhteen. Talouspakotteet ovat lisäksi vaikuttaneet aiemmin myös länsimaihin, mistä syystä osakemarkkinat tuskin ottavat pakotteita mielellään vastaan.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös