Valtiovarainministeriö kaavailee rajoituksia yksityishenkilöiden asuntolainojen laina-aikoihin ja enimmäismääriin.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuntokunnat velkaantuivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä melko nopeasti, mutta 2010-luvulla velkojen kasvuvauhti hidastui. Asuntokuntien kaikki velat kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2020 reaalisesti 130 prosenttia. Samalla aikavälillä käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat 42 prosenttia.
Vuodesta 2010 vuoteen 2020 asuntokuntien velat ovat kasvaneet 17 prosenttia, kun puolestaan vuodesta 2002 vuoteen 2010 velat kasvoivat 97 prosenttia.
Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin koko asuntokuntaväestössä, kasvoi vuosina 2002–2010 70 prosentista 110 prosenttiin.
Velkaantumistilaston aineistosta puuttuvat kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista sekä osa kulutusluotoista.
Taloyhtiölainat ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi.
Valtiovarainministeriön valmisteilla olevissa laeissa säädettäisiin yksityishenkilöiden asuntoluoton enimmäistakaisinmaksuajasta, taloyhtiöille myönnettävien lainojen enimmäismääristä ja vahvistettaisiin kuluttajaluotonannon valvontaa.
Lakimuutosten taustalla on vuonna 2019 Euroopan järjestelmäriskikomitean Suomelle antama suositus toimenpiteiksi asuntoluotonantoon liittyvien riskien vähentämiseksi sekä valtiovarainministeriön julkaisema selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista.
”Lausunnolle lähtevän esityksen tavoitteena on osaltaan ennaltaehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Ne ovat myös ihmiselle itselleen erittäin ikäviä tilanteita”, kertoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Saarikon mukaan toimenpiteiden täytyy olla kuitenkin oikeasuhtaisia eikä niillä pidä kohtuuttomasti rajoittaa ihmisten elämänsuunnitelmia ja -valintoja.
”Mahdollisuus omistaa oma koti pitää olla jatkossakin sekä perheiden että yksinelävien ulottuvilla. Hallitus tekee lopulliset linjaukset tästä kokonaisuudesta lausuntokierroksen jälkeen.”
Lakimuutoksilla rajoitetaan kotitalouksien velkaantumista ja siten parantaa yhteiskunnan sopeutumista globaalin talouden muutoksiin tai häiriötiloihin.
Ministeriö kertoo tiedotteessaan, että kotitalouksien joutuminen maksuvaikeuksiin ylivelkaantumisen vuoksi aiheuttaa niille usein pitkäkestoisia ja kokonaisvaltaisia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joiden ratkaiseminen on vaikeaa.
Velkaantuminen ei vaikuta vain yksilöihin, vaan sillä se luo myös haitallisia kansantaloudellisia riiskejä.
Taantumat, joita edeltää nopea kotitalouksien velkaantumisen kasvu, ovat usein syvempiä ja pitkäkestoisempia kuin muut taantumat, ministeriö toteaa. Ehdotetut muutokset ovat osa hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä velkaantumiseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Ehdotetuilla muutoksilla asetettaisiin:
- uusien asuntoluottojen pituudelle 30-vuoden enimmäisrajoite
- uudisrakentamisessa asuntoyhteisöluottojen osuudelle 60 prosentin rajoite suhteessa myytävien asuntojen velattomaan hintaan
- uudisrakentamisessa käytettävien asuntoyhteisöluottojen pituudelle 30-vuoden enimmäisrajoite, sekä lyhennysvapaita koskeva kielto ensimmäiselle viidelle vuodelle rakennuksen valmistumisesta.
Samalla kuluttajaluotonannon valvontaa vahvistettaisiin keskittämällä kaikkien luotonantajien valvontatehtävät Finanssivalvonnalle.
Ehdotuksissa ei esitetä kotitalouksille tulosidonnaista enimmäisvelkasuhdetta eli niin sanottua velkakattoa.
Lakiluonnosten lausuntoaika on 11.3. asti. Lopullinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa. Ehdotettujen lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.7.2023.
