Oma talous

Yritys maksoi ulkomaalaisille työntekijöille liian pientä palkkaa – tuomio työsyrjinnästä

Työnantaja maksoi kolmelle työntekijälle liian pientä palkkaa, minkä vuoksi yhtiön edustaja sai tuomion kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Itä-Suomen hovioikeus pysytti Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomion kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, kertoo työsuojeluviranomaisena toimiva Aluehallintovirasto. Yhtiön edustaja tuomittiin 80 päiväsakon sakkorangaistukseen kolmesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja yhtiö 10 000 euron yhteisösakkoon. Hovioikeus antoi tuomionsa joulukuun 30. päivänä.

Lahdessa toimiva yritys oli ottanut palvelukseensa kolme ulkomaalaista työntekijää rakennusalan töihin keväällä 2018. Työnantaja maksoi heille palkkaa, joka alitti työhön sovellettavassa työehtosopimuksessa määritellyn palkan.

Lisäksi työntekijöille oli jätetty kokonaan maksamatta muita palkanosia sekä lomarahaa. Maksamatta jääneiden palkkojen suhteellinen ja euromääräinen osuus oli merkittävä.

Aluehallintovirasto kertoo, että työnantajan edustajalla oli kokemusta rakennusalalta ja yhtiöllä oli palveluksessaan muitakin työntekijöitä. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että työnantajan edustajan oli täytynyt ymmärtää, ettei kysymys ollut harjoittelusta, josta voidaan maksaa vähimmäispalkkaa alempaa palkkaa, vaan tavanomaisesta rakennusalan työstä.

Työntekijöille oli maksettu palkkaa oleellisesti vähemmän kuin työntekijöille vastaavassa asemassa työmarkkinoilla Suomessa yleensä maksetaan.

Asiassa katsottiin selvitetyksi, että asianomistajien kansallinen alkuperä tai kansalaisuus oli vaikuttanut siihen, että työntekijöille oli maksettu pienempää palkkaa.

Työnantajan edustajan katsottiin hyväksikäyttäneen työntekijöiden ajattelemattomuutta, ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä. Työntekijöillä oli voimakas tarve työllistyä palkasta ja muista työsuhteen ehdoista riippumatta. Aluehallintoviraston mukaan tapahtuma-aikaan työntekijät olivat oleskelleet Suomessa vasta lyhyen aikaa eikä kellään heistä ollut kokemusta työskentelystä Suomessa tai tietoa työntekijän oikeuksista. Heidän kielitaitonsa oli ollut tapahtuma-aikaan hyvin rajoittunut.

Lisäksi yhden työntekijän katsottiin olleen riippuvaisessa asemassa työnantajasta. Työpaikan tarve oli liittynyt osittain työntekijän oleskeluoikeuden turvaamiseen, minkä johdosta työntekijä oli jatkanut työskentelyä palkanmaksussa ilmenneistä ongelmista huolimatta.

Työnantajan edustaja oli ollut muodollisesta työntekijäasemastaan huolimatta päättävässä asemassa yhtiössä. Näin ollen yhtiö tuomittiin yhteisösakkoon sillä perusteella, että yhtiössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä oli ollut osallinen rikokseen.

Työsuojelun lakimies Noora Haapa-alho muistuttaa, että työnantajan on noudatettava vähintään alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä palkanmaksusta ja muista työsuhteen ehdoista. Työnantajan on oltava selvillä työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista, eikä tietämättömyys työehtosopimuksen määräyksistä poista työnantajan vastuuta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös