Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä 59 100, kun vuotta aiemmin määrä oli 33 400.
Työpaikkojen määrä on noussut siis 77 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat joulukuun ensimmäisen päivän tilannetta.
Vuoden 2021 aikana avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 58 000, kun vuonna 2020 määrä oli 43 800. Avoimien työpaikkojen määrän vuosikeskiarvo oli suurempi kuin koronapandemiaa edeltävänä vuotena 2019, jolloin niitä oli keskimäärin 50 000.
Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä avoimista työpaikoista 40 500 eli 68 prosenttia oli yksityisten yritysten omistamien toimipaikkojen tarjoamia, ja vuotta aiemmin osuus oli lähes yhtä suuri.
Tilastokeskuksen mukaan avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna etenkin toimipaikoissa , joissa oli 10–49 työntekijää (+ 11 600).
Toimipaikan toimialan mukaan tarkasteltuna avoimet työpaikat lisääntyivät eniten toimialaryhmässä kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta. Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi kaikilla suuralueilla, mutta määrällisesti eniten Helsinki-Uudellamaalla (+ 11 400).
Viimeisellä vuosineljänneksellä kaikista avoimista työpaikoista 30 prosenttia oli määräaikaisia. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus kaikista avoimista työpaikoista oli 16 prosenttia, samoin kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Avoimista työpaikoista 58 prosenttia oli työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 47 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli määrällisesti eniten terveys- ja sosiaalipalveluiden alan toimipaikoissa.
Avoimien työpaikkojen vaikea täyttäminen on kohtaanto-ongelma. Se tarkoittaa tilannetta, jossa avoimet työpaikat ja työvoima eivät eri syistä kohtaa. Kohtaamisvaikeudet liittyvät usein esimerkiksi työtehtävissä tarvittavaan osaamiseen tai työvoiman ja työpaikkojen alueelliseen sijoittumiseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton yhteyspäällikkö Lauri Vuori havainnollistaa kohtaanto-ongelmaa Twitterissä.
Avoimien työpaikkojen määrän kasvaessa on kasvanut myös vaikeasti täytettävien työpaikkojen osuus. Avoimien työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto on yhä heikkoa. 🔀 pic.twitter.com/PJ3n5ZdFNP
— Lauri Vuori (@LauriVuori) February 17, 2022
Kohtaanto-ongelmaan kiinnittää huomiota Keskuskauppakamarin asiantuntija.
”Suomen työmarkkinoilla vallitsee merkittävä kohtaanto-ongelma. Tämä tarkoittaa sitä, että työnhakijat ja työpaikat ovat monesti eri paikkakunnilla ja eri toimialoilla. Työtön sahuri Itä-Suomessa ei auta ravintola-alan työvoimapulaan Helsingissä – ja toistepäin”, selventää Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Valtosen mukaan työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttamista tulisi helpottaa.
”Työn perässä muuttaminen voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja muuttokustannusten ja esimerkiksi varainsiirtoveron muodossa. Lisäksi päivähoito- ja koulupaikkojen järjestäminen on oma haasteensa. Muuttamisen kynnystä on madallettava”, Valtonen sanoo.
SAK on ehdottanut lisävoimia työvoiman kohtaanto-ongelman hoitoon. Konkreettisena toimena voisi olla työvoimakoulutuksen lisääminen.
”Kun yrityksiltä kysytään työvoiman saatavuusongelmien syitä, nousee esiin puutteet työkokemuksessa tai osaamisessa. Jos valmista osaamista ei löydy, ratkaisu voisi olla työnantajien kanssa yhteistyössä järjestettävät lyhytkestoiset täsmäkoulutukset”, SAK:n johtaja Saana Siekkinen sanoo.
Siekkinen muistuttaa, että hallitus on jo tehnyt tai valmistelee lukuisia työllisyystoimia, joissa työntekijän vastuita on lisätty. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tulossa voimaan tänä vuonna. Se kiristää työttömien työnhakijoiden velvoitteita.
