Venäjä aloitti 24. helmikuuta täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen useasta eri suunnasta Ukrainaa vastaan. Venäjän toiminta rikkoo YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta, kertoo Suomen Ulkoministeriö tiedotteessaan.
Euroopan unioni reagoi Venäjän hyökkäykseen nopealla aikataululla asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa laajoja ja vakavia seurauksia aiheuttavia pakotteita, samalla täydentäen 23. helmikuuta hyväksymiään päätöksiä Venäjän toiminnan vastaisista EU-pakotteista.
Henkilöpakotteita laajennettiin merkittävästi, ja ne koskevat sekä venäläisiä että valkovenäläisiä henkilöitä. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.
Nyt pakotelistalle lisättyjen joukossa on Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston ja duuman jäseniä sekä Valko-Venäjän asevoimien edustajia. Pakotelistalle lisättiin myös presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov, joita koskee varojen jäädytys. Valko-Venäjä katsotaan osalliseksi, koska sen aluetta on käytetty Ukrainaa vastaan kohdistuneeseen hyökkäykseen.
Energiasektorille vientikielto
Henkilöpakotteiden kriteerejä myös muutettiin niin, että pakotteet voidaan kohdistaa henkilöihin, jotka ovat tukeneet Venäjän hallituksen toimintaa tai hyötyneet siitä. Euroopan unionin jäsenmaat ovat valmiita keskustelemaan lisäpakotteista.
EU asetti myös uusia sektorikohtaisia talouspakotteita, joilla on ankarat ja välittömät taloudelliset vaikutukset Venäjään. Rahoitussektorilla pakotteita laajennettiin koskemaan uusia rahoituslaitoksia, Venäjän valtio-omisteisia yrityksiä ja rahoitusvirtoja Venäjältä Euroopan unioniin.
Energiasektorilla asetettiin vientikielto tietyille öljynjalostukseen käytettäville tuotteille ja teknologioille. Liikennesektorin pakotteilla asetettiin vientikielto lentokoneille sekä niiden varaosille. Vientilupaa vaativien kaksikäyttötuotteiden listaa laajennettiin ja asetettiin uusia vientikieltoja.
SWIFT-pakotteet vihdoin käyttöön
Pakotteiden todellinen iso sinko tuli käyttöön, kun EU ja Yhdysvallat liittolaisineen kertoivat myöhään lauantaina sulkevansa tiettyjä venäläisiä pankkeja kansainvälisen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle.
Vuonna 1973 perustettu SWIFT-järjestelmä on pankkien omistama tiedonvaihtoverkko, jonka piirissä on mukana yli 11 000 pankkia yli 200 maasta. Järjestelmän läpi kulkee päivittäin yli 42 000 miljoonaa transaktiota.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi, että toimenpiteellä EU ja sen kumppanit pyrkivät lamauttamaan Putinin kyvyn rahoittaa sotakoneistoaan.
Uudet pakotteet kohdistuvat kaikkiin niihin venäläispankkeihin, joille kansainvälinen yhteisö on aiemmin asettanut pakotteita, sekä tarvittaessa muihin instituutioihin. Pankkien rahavirtojen katkaiseminen rajoittaa massiivisesti niiden toimintamahdollisuuksia.
Lisäksi uusilla toimilla puututaan myös Venäjän keskuspankin varoihin niin, että pyritään estämään Venäjän mahdollisuutta tukea vapaassa pudotuksessa olevan ruplan arvoa keskuspankin suurella valuuttavarannolla. Valuuttavaranto on suuruudeltaan noin 600 miljardia dollaria.
SWIFT-sulku ei ole hopealuoti
Suomen Pankin maksujärjestelmäosaston johtaja Päivi Heikkinen kertoo Twitterissä, millaisia vaikutuksia Venäläispankkien sulkemisella SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle on.
”SWIFT-pakotteet eivät ole hopealuoti. Se on iso leka, joka tekee pahaa jälkeä isolla alueella, mutta ei välttämättä osu tarkasti sinne, minne pitäisi. Nyt asetetut sanktiot voivat olla SWIFT-sulkua tehokkaampia”, Heikkinen tviittaa.
SWIFT-pakotteista ketju, ei täydellinen mutta koitan valottaa SWIFTistä ulossulkemista pakotteena 1/9:
— Päivi Heikkinen (@PaiviHeikkinen) February 26, 2022
Heikkinen muistuttaa, että sanktiouhan alla Venäjä on jo kehittänyt omaa maksujenvälitystään.
”Siksi sulkeminen SWIFT-verkosta ei todennäköisesti hankaloittaisi Venäjän sisäistä maksuliikennettä suuremmin. Pidemmällä aikavälillä kehitys voi heikentää finanssisektorin toimintaa.”
Heikkisen mukaan olennaista on, mitä sanktioilla haetaan.
”Jos halutaan leikata ansaintamahdollisuuksia, niihin suoraan laaditut sanktiot ovat tarkkarajaisempia ja tehokkaampia: kun Yhdysvallat kieltää venäläisten pankkien dollarimääräiset maksut eivät maksamisen kiertotiet auta”, Heikkinen kertoo.
Kuinka kauan Venäjän keskuspankki voi jatkaa ruplan tukiostoja?
Venäjän ruplan arvo on romahtanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 30 prosenttia dollariin verrattuna. Pelkästään tänä vuonna ruplan vaihtokurssista on sulanut yli 10 prosenttia. Tällä hetkellä yhdellä dollarilla saa lähes 84 ruplaa.
Torstaina Venäjän hyökättyä Ukrainaan, maan keskuspankki aloitti ruplan tukiostot. Näitä tukiostoja keskuspankki toteutti ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014, jolloin Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.
Ruplan heikentyminen nostaa paineita inflaation kiihtymiselle Venäjällä, kun heikentynyt rupla nostaa tuontihyödykkeiden hintoja. Keskuspankilta odotetaankin vielä lisätoimia, koska inflaatio laukkaa Venäjällä jo yhdeksässä prosentissa.
