Makrotalous

Hallituksen uusia työllisyystoimia syytetään näpertelyksi

työministeri Tuula Haatainen
Työministeri Tuula Haatainen

Hallitus päätti muutoksista työttömyysturvaan, opintotukeen ja palkkatukeen. Keskuskauppakamari pitää toimia täysin riittämättöminä.   

Maan hallitus päätti uusista työllisyystoimista perjantaina. Työministeri Tuula Haatainen uskoo, että uusilla päätöksillä voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

”Valtaosa näistä päätöksistä on jo tehty ja tänään päätetyt 110 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat osa tätä suurempaa työllisyyttä kohentavaa kokonaisuutta. Aiemmin olemme tehneet päätökset toimista, joilla työllisyys vahvistuu lähes 80 000 lisätyöllisellä”, työministeri toteaa.

Viime syksyn budjettiriihessä hallitus sopi jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi, että päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista tehdään 15.2.2022 mennessä.

Muutoksia on tulossa työttömyysturvan, opintotuen ja palkkatuen ehtoihin ensi vuoden alusta lähtien.

Työttömyysturva euroistetaan, eli työttömän päivärahaoikeus määräytyisi kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta ennen työttömyyttä tehtyjen työtuntien määrän sijaan. Työssäoloehtoa voisi kerryttää myös puolen kuukauden jaksoissa. Lisäksi opintotuen tulorajan väliaikainen korottaminen 50 prosentilla tehtäisiin pysyväksi.

Näillä päätöksillä tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja opiskelijoiden taloudellista asemaa. 

Kiristyksiä työnhakuvelvoitteeseen

Työttömien omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla uudistettaisiin siten, että kumotaan pohjoismaiseen työnhakumalliin liittyviä poikkeuksia työnhausta vuoden 2023 alusta.

Nykymuotoiset omaehtoisesti opiskelevien poikkeukset rajoitetaan koskemaan vain sellaisia henkilöitä, joilta puuttuu ammatilliset valmiudet. Muut vapaaehtoisesti opiskelevat olisivat lähtökohtaisesti normaalin työnhakuvelvoitteen piirissä. Tätä työnhakuvelvoitetta voidaan kuitenkin alentaa normaalisti tai se voitaisiin jättää asettamatta kuten muillakin työnhakijoilla. Alentamisen arvioinnissa huomioidaan erityisesti mahdollisuus opintojen loppuunsaattamiseen.

Palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisäätelyn edellyttämät muutokset ja 100 prosenttista palkkatuen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta. Tämä muutos tuo myös uusia, pienempiä työnantajia palkkatuen piriin.

Hallitus laskee, että nämä toimet vahvistaisivat julkista taloutta vähintään 110 miljoonan euron verran ja toisivat arviolta 5100 työllistä lisää.

STTK:n ekonomisti: ”Hyvin toimivaa ei kannata heikentää”

Palkansaajien keskusjärjestö STTK pitää tasapainoisina hallituksen päättämiä työllisyystoimia, jotka lisäävät työllisyyttä 5 100 henkilöllä ja vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

”Myönteistä on hallituksen asettama kolmikantainen työryhmä jatkuvan oppimisen lisäämiseksi. Työmarkkinajärjestöt ovat jo aiemmin sopineet koulutusvähennyksestä, koulutuskorvauksesta ja ammattitutkintostipendistä, joten niiden tarkastelu kolmikantaisesti on perusteltua”, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Lainàn mukaan on myös hyvä, että opintotuen tulorajojen korotuksesta tehdään pysyvä.

”Se mahdollistaa työn ja opiskelun nykyistä paremman yhteensovittamisen. Nuorten Ohjaamo-toiminnan vakinaistaminen on sekin tärkeää.”

Omaehtoisen opiskelun työnhakuvelvoitteen kiristäminen sen sijaan voi STTK:n arvion mukaan katkaista opinnot, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.

”Omaehtoinen opiskelu on tärkeä väylä kokonaan uuden tutkinnon suorittamiseen ja sen työllisyysvaikutukset ovat olleet hyviä. Hyvin toimivaa ei kannata heikentää”, Lainà sanoo.

STTK ei hyväksy työssäoloehdon euroistamista.

”Se ei ole perusteltua, koska se kohtelee eriarvoisesti suuri- ja pienituloisia. Tällä mallilla suurituloinen ansaitsee oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan pienituloista vähemmällä työllä.”

Rakenneuudistukset puuttuvat – ”päätetyt toimet ovat pisara meressä”

Hallituksen julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat Keskuskauppakamarin mukaan riittämättömät. Keskuskauppakamari on pettynyt hallituksen kunnianhimottomuuteen ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisessa.

“Nyt päätetyt toimet ovat pisara meressä suhteessa rakenteellisten työllisyystoimien tarpeeseen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Oikea mittasuhde välittömille työllisyystoimille olisi kymmenkertainen. Kestävyysvajeen mittaluokka on satakertainen, noin kymmenen miljardia euroa”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen olisi pitänyt uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa paljon rohkeammin, sillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen ei korjaa työnteon kannusteita riittävästi.

“Yli puoli miljoonaa suomalaista on ETLAn tällä viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan tuloloukussa. Työttömyysloukussa on yli 100 000 suomalaista. Tämä tarkoittaa ihmisjoukkoa, jonka ei kannata edes ottaa työtä vastaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan reilu porrastaminen yhdistettynä keston leikkaamiseen on keskeinen ratkaisu työttömyysloukkujen purkamiseen ja työllisyyden kasvattamiseen”, sanoo Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen työllisyystoimet jäivät kokonaisuudessaan näpertelyksi. 

“On hyvä, että opintotuen tulorajoja korotettiin pysyvästi. Listalla on myös pienempiä toimia, jotka ovat perusteltuja. Julkisen talouden kestävyyden kannalta toimet jäävät kuitenkin kokonaisuudessaan näpertelyn tasolle”, sanoo Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin mukaan hallitus on kasvattanut valtion vuosittaista budjettia etupainotteisesti hallituskauden alusta alkaen ja lisännyt kertaluonteisten, yli kahden miljardin euron tulevaisuusinvestointien lisäksi myös valtion pysyviä toimintamenoja merkittävästi.

”Menojen vastapainoksi sovitut julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat kuitenkin jääneet erittäin vaatimattomiksi. Lähes kaikki hallituksen työllisyystoimiksi laskemansa ovat vaatineet julkisten menojen lisäämistä.”

Romakkaniemen mukaan työllisyyttä onkin siten “ostettu” ylöspäin.

”Samaan aikaan valtio on jatkanut velkaantumistaan, vaikka koronan aiheuttama velka jätettäisiin huomioimatta. Näiden päätösten myötä tämä linja jatkuu”, Romakkaniemi lataa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös