Arvo-osakkeet

Joko vihdoin on arvo-osakkeiden aika?

Patrik Moring
Aktian allokaatiojohtaja Patrik Moring.

Eurooppalaisten arvo-osakkeiden näkymät näyttävät monesta syystä amerikkalaisia kasvuosakkeita houkuttelevammilta.

Makrotaloudessa on tapahtumassa käänne. Kiihtyvä inflaatio pakottaa keskuspankit kiristämään rahahanoja.

Yhdysvaltojen tiiviisti viime aikoina seurattu kuluttajahintaindeksi nousi tammikuussa 7,5 prosenttia edellisvuodesta, kun joulukuussa vastaava luku oli 7,0 prosenttia. Inflaation kiihtyminen oli odotettua kovempaa, sillä uutistoimisto Bloombergin ekonomisteilta keräämä ennuste oli 7,3 prosenttia.

Vakaammin kehittyvä pohjainflaatio nousi tammikuussa 6,0 prosenttiin, kun joulukuussa pohjainflaatio oli 5,5 prosenttia. Konsensusennuste tammikuun pohjainflaatiosta oli hieman vähemmän, 5,9 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu lyhyellä aikavälillä voimakkaasti heilahtelevien ruoan ja energian vaikutus. Inflaatio on nyt myös aiempaa laaja-alaisempaa.

Sijoittajien lisäksi myös USA:n keskuspankki Fed seuraa inflaatiolukuja tarkasti. Sen odotetaan nostavan korkoja tänä vuonna pyrkiessään torjumaan hintojen nousua ja työllisyystilanteen lähestyessä täystyöllisyyttä.

Kiristyvä rahapolitiikka ja kohoavat korot

Odotettua kovempi inflaatio antaa lisää pontta ennusteille, että USA:n keskuspankki tulee nostamaan ohjauskorkoa jo alkuvuodesta.

Keskuspankki on jo aiemmin ilmoittanut, että se on valmis aloittamaan korkojen nostamisen jo maaliskuussa ja sallimaan myös massiivisen varallisuusomistuksensa laskun nopeammin kuin edellisen rahapolitiikan kiristyssyklin aikana.

Odotukset inflaation pysymisestä korkeana ja keskuspankin haukkamaiset puheet ovat näkyneet valtiolainojen koroissa, jotka ovat nousseet tasaisen varmasti viime kuukausina.  USA:n 10-vuoden velkakirjan korko kävi viime viikolla hetkellisesti yli 2,0 prosentissa. Korko on ollut nousutrendillä kesästä 2020 lähtien.

Mitä tämä tarkoittaa sitten osakkeiden kannalta?

Tähän asti matat korot ja kohtuullisen matalana jatkunut talouskasvu ovat suosineet kasvuosakkeita ja sitä kautta Yhdysvaltain markkinaa, jossa niitä on suhteessa enemmän kuin muualla. Näin arvioi Aktian allokaatiojohtaja Patrik Moring pankin sijoituskatsauksessa.

Vastaavasti talouskasvusta riippuvaisemmat osakkeet, kuten arvo-osakkeet, ovat olleet epäsuosiossa jo pitkään. Tämän seurauksena niiden arvostukset ovat painuneet hyvin mataliksi, Moring toteaa. Hänen mukaansa tällaisia sektoreita ja osakkeita löytyy suhteessa enemmän Euroopasta ja kehittyviltä markkinoilta.

Eurooppalaisten osakkeiden näkymät ovatkin kohtalaisen hyvät vuonna 2022. Syitä on monia.

Kuluvaa vuotta eteenpäin tarkasteltaessa näyttää ensimmäistä kertaa pitkään aikaan siltä, että näillä yhtiöillä olisi koittamassa paremmat ajat. Euroopan talous- ja tuloskasvun ennustetaan ylittävän Yhdysvaltain kasvun kuluvan vuoden aikana. Pandemian jälkeinen talouksien avautuminen auttaa Euroopassa enemmän. Lisäksi euroalueen osakemarkkinoilla on selkeämpi positiivinen yhteys korkojen nousuun. Esimerkiksi pankkien tulokset kehittyvät positiivisesti korkojen noustessa, ja Euroopassa pankkeja on edelleen iso osa osakemarkkinoista”, Moring listaa.

Eurooppalaiset osakkeet kaikilla mittareilla jenkkiosakkeita edullisempia

Eurooppalaisten osakkeiden keskimääräinen arvostustaso on myös selvästi matalampi kuin Yhdysvaltojen. Moringin mukaan näin on riippumatta siitä, tarkastellaanko sitä absoluuttisena tasona vai suhteessa omaan pitkän aikavälin historiaansa, tai keskinäisenä vertailuna.

Eurooppalaisten osakkeiden haavoittuvuus epävarmassa tilanteessa on myös amerikkalaisia kasvuosakkeita alhaisempi.

”Euroopan osakemarkkinoiden osinkotuotto on myös selkeästi korkeampi, mikä vähentää haavoittuvuutta korkojen noustessa. Euroopassa korot eivät myöskään pääse ylös yhtä nopeasti kuin Yhdysvalloissa.”

Moringin mukaan myös kehittyvät markkinat ja Japani ovat selkeästi edullisemmin arvostettuja kuin Yhdysvallat.

”Näillä on kuitenkin toistaiseksi omat haasteensa, joiden vuoksi ne jäävät houkuttelevuudessa meidän tarkastelussamme Euroopan taakse. Esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla Kiinan kotimaisen talouden haasteet koronan nollatoleranssin keskellä kurittaa edelleen näkymiä. Lisäksi itäinen Eurooppa on haastava mm. Venäjän toiminnan vuoksi. Japanin talous on puolestaan elpynyt selvästi muita kehittyneitä maita vaisummin”, allokaatiojohtaja listaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös