Erityisesti keskipitkät markkinakorot ovat kohonneet globaalisti, kun sijoittajat odottavat keskuspankkien toimia inflaation nitistämiseksi. Inflaatio on nyt länsimaissa korkeimmalla tasolla vuosikymmeniin.
Yhdysvalloissa kuluttajahinnat nousivat joulukuussa seitsemän prosentin vuosivauhdilla. Euroalueen inflaatio oli tammikuussa alustavan arvion mukaan 5,1 prosenttia.
Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionlainan tuotto on kohonnut noin 1,9 prosenttiin vuodentakaisesta noin 1,2 prosentista. Koronapandemian aikana tuotto kävi jopa alle 0,6 prosentissa. USA:n 10 vuoden valtionlainan tuotto nousee yleensä, jos sijoittajat odottavat talouskasvun ja inflaation pysyvän korkeana keskipitkällä aikavälillä.
Tällä haavaa inflaatio-odotuksia nostavat kuitenkin erityisesti palkkainflaatio ja koronapandemian aiheuttamat tarjontapuolen haasteet. Perjantaina julkaistu vahva työllisyysraportti Yhdysvalloissa lisäsi entisestään palkkakehitykseen kohdistuvia odotuksia. Yhdysvalloissa syntyi tammikuussa peräti 467.000 uutta työpaikkaa. Lukema oli merkittävästi ekonomistien odotuksia korkeampi. Ekonomistit odottivat omikron-varianttiaallon jarruttavan enemmän työllisyyskehitystä.
Valtionlainojen korot ovat nousseet myös euroalueella. Ne kohosivat entisestään tällä viikolla, kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoi torstaina, että inflaatio on pysyvämpää kuin aiemmin odotettiin. Lagarde seurasi kommenteissaan Fedin Powellia, joka jo aiemmin myönsi, ettei inflaatio olekaan tilapäistä.
General Investment Managementin John Roe kertoi Wall Street Journalille, että oikeastaan kaikki keskeiset keskuspankit myöntävät nyt inflaation sitkeyden.
Saksan 10 vuoden valtionlainan tuotto on noussut korkeimmalle tasolle lähes kolmeen vuoteen. Tällä haavaa 10 vuoden ”Bundin” tuotto on pitkästä aikaa positiivinen, tarkemmin sanoen +0,2 prosenttia.
Korkeasti velkaantuneen Italian 10 vuoden valtionlainan tuotto on 1,7 prosenttia, kun se vielä reilu viikko sitten perjantaina oli 1,2 prosenttia. Italian ja Saksan valtionlainojen tuottoero on suurin viimeiseen 18 kuukauteen.
Korkojen nousu on heikentänyt osaketuottoja Yhdysvaltojen lisäksi myös euroalueella. Euroalueen blue chip -yhtiöitä kuvaava Euro Stoxx 50 -indeksi halpeni 1,6 prosenttia torstaina ja lisää 1,2 prosenttia perjantaina. Euro vahvistui suhteessa dollariin korkotason nousun vuoksi.
Euroalueen tilanne on rahapolitiikan osalta Yhdysvaltoja haastavampi. Rahapolitiiikan normalisoituminen suhteessa historiaan tarkoittaisi merkittävästi korkeampaa korkotasoa. Se saattaisi aiheuttaa uuden Etelä-Euroopan valtioiden velkakriisin, joka johtaisi uusiin tukipaketteihin.
Etelä-Euroopan maista esimerkiksi Kreikalla on valtionlainaa 206 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Italialla osuus on noin 156 prosenttia.
Taloudellisesti vahvan Saksan valtionlainan ja bruttokansantuotteet suhdeluku on noin 70 prosenttia.
”Maltillinen” korkojen nousu jarruttaa suhteellisesti kuitenkin vähemmän Euroopan osakemarkkinoiden kehitystä verrattuna Yhdysvaltoihin. Vanhan mantereen osakeindekseissä on pienempi paino kasvuyhtiöissä, joissa on suuri korkoriski. Lisäksi korkojen noususta hyötyvän pankkialan osuus Euroopan osakeindekseissä on Yhdysvaltoja suurempi.
Merkittävä korkojen nousu kääntäisi tilanteen Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden hyväksi, sillä silloin Etelä-Euroopan valtioiden korkeampi luottoriski hinnoiteltaisiin vahvemmin osakemarkkinoilla.
