Tutkimuksen mukaan kulta on varteenotettava, mutta ei paras turvasatama.
Osakemarkkinoiden volatiliteetti eli tuoton keskihajonta on seuratuin riskimittari. Pitkällä aikavälillä vuosien 1926 ja 2017 välillä S&P 500 -indeksin historiallinen vuotuinen volatiliteetti oli keskimäärin noin 15 prosenttia.
Osakemarkkinoiden volatiliteetti kasvaa yleensä, kun osakekurssit laskevat. Osakepörssin kehitykselle on tyypillistä, että kurssinousut ovat hitaita ja pitkiä. Kurssilaskut ovat sitä vastoin prosentuaalisesti selvästi suurempia, siis nopeampia. Siispä osakekurssit liikkuvat ylös kuin liukuportaat, mutta alas kuin hissi.
Finanssikriisin jälkeen vuodesta 2013 aina vuoteen 2019 osakemarkkinoiden volatiliteetti oli merkittävästi matalampi kuin keskimäärin. Silloin S&P 500 -indeksin vuotuinen volatiliteetti vaihteli enimmäkseen 10-15 prosentin haarukassa. Vuosina 2017 ja 2018 nähtiin myös noin vuoden pituinen aikajakso, jolloin volatiliteetti oli sitkeästi alle 10 prosenttia.
Matalan volatiliteetin taustalla oli tasaisesti nouseva osakemarkkina. Tilanne muuttui koronapandemian vuoksi. Kevääseen 2021 saakka historiallinen vuotuinen volatiliteetti oli toiseksi korkeimmalla tasolla viimeiseen 20 vuoteen. Tänä vuonna volatiliteetti on ollut jälleen noususuunnassa, kun osakekurssit ovat laskeneet koronnosto-odotusten ja geopoliittisten riskien vuoksi.
Sijoitussuunnitelma ja salkun riskienhallinta
Jokaisen kannattaa laatia sijoitussuunnitelma ennen sijoitustoiminnan aloittamista. Suunnitelmassa eritellään tavoitteet, riskinsietokyky, rajoitteet ja sijoitushorisontti.
Sijoitussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota myös sijoitusstrategioihin ja salkun riskienhallintaan. Monelle sijoittajalle keskeisin keino hallita riskejä on hajauttaminen.
Hajauttaminen kannattaa tehdä omaisuuslajien välillä ja sisällä, jotta sekä markkinariskiä että yhtiökohtaista riskiä pienennetään. Salkun riski hajautuu parhaiten, jos salkkuun valitaan sijoituskohteita, jotka eivät korreloi keskenään tai korrelaatiokerroin on negatiivinen.
Osakemarkkinoiden turbulenssin aikana osakkeiden välinen hajautus toimii merkittävästi heikommin kuin nousumarkkinassa. Se johtuu siitä, että markkinoiden laskiessa lähes kaikki osakkeet halpenevat. Siispä osakkeiden välinen korrelaatio kohoaa.
Sijoittajat suosivat turvasatamia epävarmoina aikoina. Tyypillisiä turvasatamia ovat korkosijoitukset ja niistä varsinkin vakavaraisten valtioiden joukkolainat. Jalometalleista kulta on suosittu turvasatama, valuutoista muun muassa Yhdysvaltain dollari ja Japanin jeni. Myös johdannaisten ja lyhyeksi myynnin hyödyntäminen korkean volatiliteetin ympäristössä saattaa tulla joissakin tapauksissa kysymykseen. Sijoittajan kannattaa kuitenkin muistaa, että johdannaisilla suojaaminen on kalliimpaa silloin, kun volatiliteetti on jo korkea.
Tutkimuksen mukaan VIX on loistava suoja pörssiromahdusten varalle
Matthew Hood ja Farooq Malik analysoivat jalometallien ja volatiliteetti-indeksi VIXin hajautushyötyä vuonna 2013 Review of Financial Economicsissa julkaistussa tutkimuksessa ”Is gold the best hedge and a safe haven under changing stock market volatility?”.
Hood ja Malik huomasivat, että jalometalleista kulta suojasi ja hajautti parhaiten osakesalkkua aikajaksolla marraskuusta 1995 ja marraskuuhun 2010. Kullan korrelaatio suhteessa S&P 500 -indeksiin oli -1,83 prosenttia.
Tärkeä havainto turvasataman ja hajautuksen näkökulmasta oli kuitenkin, että kullan ja S&P 500 -indeksin välinen korrelaatio oli positiivinen aikajakson suurimpina laskupäivinä osakemarkkinoilla. Tutkijat huomasivat myös positiivisen korrelaation, jos osakemarkkinoiden volatiliteetti oli merkittävästi keskimääräistä matalampi. Siispä kullan hajautushyöty näyttää heikentyvän ääriolosuhteissa.
Jalometalleista hopea ja platinum eivät hajauttaneet yhtä hyvin salkkua kuin kulta. Niiden ja osakemarkkinoiden välinen korrelaatio oli merkittävästi enemmän positiivinen niin ”normaalisti” kuin ääriolosuhteissa.
Tutkimuksen perusteella ylivoimainen suoja on ottaa salkkuun ripaus VIX -indeksiä eli volatiliteettia. VIX- indeksi kuvaa S&P 500 -indeksin volatiliteetin odotuksia seuraavalle 30 päivälle. Siispä se kertoo markkinoiden tunnelmista. Mitä korkeampi on VIX -indeksin lukema, sitä enemmän sijoittajat odottavat markkinaheiluntaa. Yhdysvaltojen johdannaismarkkinapaikka CBOE julkaisee ja päivittää VIX -indeksin reaaliajassa. VIXiin voi sijoittaa optioiden, mutta myös ETN:ien ja ETF:ien kautta.
Ei ole yllätys, että tutkimusjaksolla S&P 500 -indeksin ja VIXin korrelaatio oli vahvasti negatiivinen sekä koko tutkimusaikajaksolla että osakemarkkinoiden laskiessa. Koko aikavälin korrelaatio oli -74,08 prosenttia ja esimerkiksi finanssikriisin aikana -80,66 prosenttia. VIX myös paransi merkittävästi salkun tuottoriski-suhdetta.
Pitkäjänteiselle sijoittajalle markkinaturbulenssi avaa yleensä ostotilaisuuksia. Salkun suojaamista kannattaa kuitenkin harkita, jos markkinoiden riskit kasvavat. Suojaamisesta voi olla merkittävästi hyötyä, jos sijoitushorisontti on lyhyt, esimerkiksi vain muutama vuosi. Silloin ei ole välttämättä aikaa odotella, että kurssit palautuvat, eikä kenties myöskään halua myydä laskeviin kursseihin. Lähtökohtaisesti kattava omaisuuslajien välinen hajauttaminen on kuitenkin edullisin suoja sijoitussalkulle.
