SalkunRakentaja

Kumppaniblogit

Mikään puu ei kasva taivaaseen asti

Kun osakkeet ovat kalliita, voi mikä tahansa syy kääntää osakekurssit laskuun.

Tunnettu sijoittaja Jeremy Grantham on ennustanut Yhdysvaltojen osakeindekseille kymmenien prosenttien romahdusta (HS 22.1.). Hän toteaa, että pörssien “superkuplan” puhkeaminen on jo alkanut. Granthamin mukaan S&P 500 -indeksi saattaa menettää noin 45 prosenttia arvostaan ja pudota tasolle 2500. Grantham povaa Nasdaq-indeksille jopa kovempaa laskua.

Grantham ei mainitse, mitä hän tarkoittaa kuplalla.

Osakkeiden korkeat hinnat tai arvostustasot eivät ole todisteita kuplista. Osakkeiden korkeat arvostustasot, esimerkiksi korkea Shillerin P/E-luku (CAPE), ennustaa keskimääräistä alhaisempia pitkän ajanjakson osaketuottoja. Kun osakkeet ovat kalliita, mikä tahansa näennäinen syy on riittävä kääntämään osakkeiden hinnat laskuun. Pelko inflaation kiihtymisestä voi olla se oljenkorsi, joka voi katkaista kamelin selän, sillä ennemmin tai myöhemmin inflaation kiihtyminen pakottaa keskuspankit nostamaan korkoja.

Osakkeiden arvostustasot eivät voi räjähtää äärettömyyteen, sillä niillä on taipumus hakeutua keskiarvoonsa. Osakekurssit hoitavat sopeutuksen. CAPE-luvun keskimääräinen puoliutumisaika (half-life) on 3,1 vuotta. Se on aika, joka kuluu CAPE-luvun palautumiseen puoleen nykytasostaan.

Kuplissa osakkeiden hinnat tai arvostustasot kasvavat eksponentiaalisesti, kiihtyvästi, kuten koronavirus sen kiihtymisvaiheessa. Sovellan kuplatestiä Shillerin P/E-lukuun ja Nasdaq-indeksiin. Testi paljastaa myös kriisit, joissa osakekurssit laskevat kiihtyvästi.

Kuva 1 esittää Shillerin P/E-luvun vuodesta 1985. Testi on identifioinut 1990-luvun “teknokuplan” vuoden 1995 syyskuusta vuoden 2000 syyskuuhun ja finanssikriisin vuoden 2008 lokakuusta vuoden 2009 maaliskuuhun. S&P 500 –indeksi ei ole ollut kuplassa 1990-luvun teknokuplan jälkeen.

Kuva 2 esittää NASDAQ-indeksin kehityksen vuodesta 1985. Testi löytää myös 1990-luvun teknokuplan. Indeksissä on ollut kupla lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2017 lokakuusta lähtien.

Granthamin julistama “superkuplan” puhkeaminen on kohdellut Yhdysvaltojen teknologiayhtiöitä rajummin kuin laajoja osakemarkkinoita. Vuoden alusta NASDAQ-indeksi on laskenut 9,3 prosenttia kun S&P 500 –indeksi on laskenut samanaikaisesti 5,5 prosenttia.

Hannu Kahra
Kirjoittaja on Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen dosentti ja IndexVarainhoidon hallituksen jäsen.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös