Rahastosijoittajilla on takana vahva vuosi 2021, vaikka aktiivisesti hoidetuista amerikkalaisista osakerahastoista suurin osa hävisi vertailuindeksille. Niiden tuotto oli keskimäärin 22,3 prosenttia. Yksittäisiin sektoreihin erikoistuneiden osakerahastojen tuotto oli jopa hieman korkeampi, 23,9 prosenttia. Keskeisistä USA:n osakeindekseistä S&P 500 -indeksi kallistui viime vuonna noin 27 prosenttia ja pienyhtiöitä kuvaava Russell 2000 noin 15 prosenttia.
Laajojen markkinaindeksien korkeat tuotot selittyivät erityisesti suurten teknologiayhtiöiden vahvalla osakekurssikehityksellä. Niiden löytäminen osoittautui salkunhoitajille ”liian” haastavaksi, sillä esimerkiksi perinteisen fundamenttianalyysin avulla rahastoon valikoitui lähinnä teknologiayhtiöitä edullisemmalta näyttäviä sijoituskohteita.
Toinen aktiivisesti hoidettujen rahastojen heikompaan menestykseen vaikuttanut tekijä oli voittajaosakkeiden paino rahastoissa. Teknologiajätit olivat monessa rahastossa yksinkertaisesti liian pienellä osuudella verrattuna markkina-arvopainotettuihin osakeindekseihin.
Siispä valittu sijoitusstrategia osoittautui vedenjakajaksi tuottojen osalta vuonna 2021. Winners’ Circlen tutkimusdatan mukaan aktiivisesti hoidettujen arvoyhtiöihin keskittyvien osakerahastojen keskimääräinen tuotto oli ”vain” 11,8 prosenttia. Tutkimuksessa oli mukana vähintään 50 miljoonaa dollaria varoja sisältävät rahastot, joita oli yhteensä 1329.
Vuodesta 2022 ei tule vuoden 2021 toisintoa tuottojen suhteen
Luonnollisesti ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Yritetään hakea vertailukohta historiasta ja peilata sitä nykytilanteeseen.
Viime vuoden yleisosakeindeksien korkea tuotto tuskin toistuu vuonna 2022. Nyt vaaditaan tarkempaa allokointia eri sijoitustyylien välillä. Siksi aktiivinen salkunhoito saattaa pitkästä aikaa kukoistaa. Passiivisten rahastojen valinnassa kannattaa todennäköisesti ylipainottaa tiettyihin sijoitustyyleihin keskittyneitä vaihtoehtoja, joilla inflaatio- ja korkoriskiä saa suojattua.
Historian perusteella viime vuosien kurssikehitys on muistuttanut 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun teknokuplaa, jolloin kasvuyhtiöiden tuotot olivat satumaisen korkeita. Silloin myös kasvu- ja arvoyhtiöiden väliset arvostustasoerot leventyivät aivan kuten on käynyt viime vuosien aikana.
Teknokuplan jälkeen edessä oli arvostuskertoimien keskiarvoistuminen. Käytännössä se tarkoitti, että arvoyhtiöiden tuotot olivat selvästi kasvuyhtiöitä korkeampia aina finanssikriisin alkamiseen saakka vuonna 2008. Arvoyhtiöiden kehitystä tuki myös vahva talouskasvu.
Nykytilanne muistuttaa siis 2000-luvun alun käännekohtaa, joskin rahapolitiikan osalta tilanne näyttää erilaiselta. Inflaatio on suurempi ongelma kuin se oli vuonna 2002 ja 2003.
Ekonomistit saattavat olla liian optimistisia talouskehityksen suhteen
Sijoittajat ylipainottavat nousevan korkotason, korkean inflaation ja vahvan talouskasvun ympäristössä maltillisesti arvostettuja ja vahvaa tämän hetken kassavirtaa tuottavia yhtiöitä. Arvoyhtiöt ovat kuluvan vuoden voittajia, jos taloussuhdanne jatkuu vahvana. Luonnollisesti silloin rahastosijoittajan kannattaa valita salkkuunsa arvoteemalla sijoittavia rahastoja.
Plusmerkkinen talouskasvu ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Siitä saatiin jo varoitus, kun euroalueen suurimman talouden Saksan bruttokansantuote supistui viime vuoden viimeisellä kvartaalilla 0,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen.
Ekonomistit saattavat olla liian optimistisia talouskehityksen suhteen. Fedin koronnostot ja korkea inflaatio johtavat kenties taloussuhdanteen heikentymiseen ekonomistien odotuksia nopeammin.
Heikomman talouskasvun, mutta korkean inflaation skenaariossa voittajia olisivat todennäköisesti defensiiviset sektorit, vahvat osingonmaksajat sekä laatuyhtiöt. Kyseisessä tilanteessa arvostuskertoimien nousun sijasta keskiössä olisi vahvan osingon lisäksi matala osakkeen volatiliteetti.
Talouskasvun lisäksi keskeinen ajuri osakemarkkinoilla on korkea inflaatio. Inflaatiosuojana suositaan vahvan hinnoitteluvoiman yhtiöitä, jotka onnistuvat siirtämään kohonneet kustannukset tuotteiden tai palveluiden hintoihin.
Rahastosijoittaja voi varautua erilaisiin talouskasvuskenaarioihin hajauttamalla osan varoista rahastoihin, joiden sijoitustyyleinä ovat arvo-, osinko- ja matala volatiliteetti. Niistä defensiiviset sektorit ja vahvat osingonmaksajat saattavat korjata potin.