Markkinakommentit

Sijoitusstrategi: Sijoittajien tunnelmat ennakoivat osakemarkkinoiden nousukäännettä

Nordean päästrategi neuvoo sijoittajia kulkemaan määrätietoisesti myrskyn läpi. Pankki nostaa osakkeet entistä suurempaan ylipainoon.

Tammikuu on ollut rytinää osakemarkkinoilla. Pelot korkojen noususta ovat painaneet erityisesti teknologia- ja kasvuosakkeiden kursseja. Kokonaisuutena osakeindeksien lasku ei ole kuitenkaan ollut dramaattista, sillä esimerkiksi S&P 500 -indeksi on tippunut tammikuussa 5,3 prosenttia ja Helsingin pörssi 5,5 prosenttia.

Sijoittajien hermostuneisuudesta kertoo kuitenkin se, että osakemarkkinoiden odotettua volatiliteettia seuraava VIX-indeksi on ollut nousussa, tosin sekään ei ole vielä lähimainkaan koronakriisin syvimmän syöverin tasoissa.

AAII:n eli American Association of Individual Investorsin viime viikolla tekemän kyselyn perusteella 52,9 prosenttia yksityissijoittajista uskoi osakekurssilaskun jatkuvan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Nousuun uskoi 23,1 prosenttia vastaajista ja neutraalina tulevaa kehitystä piti 23,9 prosenttia.

Sijoittajasentimentti on heikentynyt tammikuun edetessä, sillä vielä tammikuun ensimmäisellä viikolla 33,3 prosenttia vastasi kurssilaskun puolesta. Kurssinousua odotti 32,8 prosenttia ja neutraalia näkemystä kannatti 33,9 prosenttia.

Osakemarkkinoiden liikkeet ovat olleet ylimitoitettu suhteessa sen käynnistäneisiin tekijöihin, arvioi Nordean päästrategi Antti Saarin pankin viikkokatsauksessa. Kurssilaskua eivät toisin sanoen tue ne tekijät, jotka olisivat korkotason nousulla perusteltavissa.

Saaren mukaan VIX-indeksi nousi tasolle, jonka ylityttyä tuotot ovat keskimäärin olleet rutkasti tavanomaista paremmat. Samaa viestiä kertovat monet muutkin markkinoiden tunnelmamittarit.

Tämä luo hedelmällisen maaperän voimakkaallekin noususysäykselle, kunhan markkinat ensin löytävät tasapainonsa, Saari ennustaa.

”Tasapainoa hakiessa osakkeet voivat toki laskeakin, mutta 3-6 kuukauden tähtäimellä näkymä on viimeaikaista myönteisempi.”

Keskuspankki Fediltä odotetaan tänä vuonna kolmea koronnostoa. Saaren mukaan tyypillisesti rahapolitiikan kiristymisen ensiaskeleet aiheuttavat osakemarkkinoilla lähinnä voimistuvaa kurssiheiluntaa, kuten tammikuussa on nähty.

”Voimistuvaa heiluntaa ei kuitenkaan kannata sekoittaa kurssien suunnanmuutokseen. Tämä käänne nähdään yleensä vasta siinä vaiheessa, kun sijoittajat alkavat pelätä seuraavaa taantumaa. Tässä vaiheessa tällainen pelko ei ole vielä akuutti.”

Saari ei usko osakemarkkinoiden kuplaan.

Hänen mukaan tärkeimmät kuplan merkit, kuten kuukaudesta toiseen raketin lailla nouseva arvostustaso, osakkeiden negatiivinen riskilisä sekä laskuun kääntyvät tulokset, kuitenkin loistavat poissaolollaan.

”Itse asiassa osakkeiden tulosperusteinen arvostus on laskenut kohta jo puolitoista vuotta ja on vain joitain prosentteja 1980-luvulta lukien lasketun keskiarvon yläpuolella. Lisäksi osakkeiden riskilisä eli lisätuotto, jota sijoittaja voi odottaa osakkeisiin liittyvän korkeamman riskin kantamisesta, on keskimääräistä korkeammalla tasolla.”

Saaren mukaan riskilisän kääntyessä negatiiviseksi, kuten kuplissa yleensä käy, osakkeiden korkeampi tuotto-odotus perustuu puhtaasti toiveisiin tulevasta tuloskasvusta.

”Näiden toiveiden murentuessa kupla puhkeaa. Kuten yllä kuvattiin, edes tämä ehto ei täyty, ja lisäksi arvostukseen perustuvat mittarit ovat edelleen kaukana kuplatasoilta”, Saari arvioi. Nordea pitää Pohjois-Amerikan osakkeet ylipainossa ja Euroopan osakkeet vastaavasti alipainossa. Pankin mukaan kasvun edellytykset ovat paremmat Atlantin toisella puolen, mikä tukee myös tulosten kasvua. Kovan elpymisen jälkeen rakenteelliset huolet alkavat ennen pitkää painaa Euroopan osakemarkkinoita, pankki uskoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös