Osakkeet kallistuivat toista viikkoa peräkkäin Yhdysvalloissa. Riskinottohalukkuus palautui, kun sijoittajat arvioivat, että osakemarkkina kestää koronnostojen ja Ukrainan sodan aiheuttamat riskit. Inflaatiokaan ei tällä hetkellä tunnu merkittävästi haittaavan kurssikehitystä.
Keskeisistä osakeindekseistä S&P 500 -indeksi kallistui viikon aikana 1,5 prosenttia ja Nasdaq 100 -indeksi kohosi hieman enemmän, 2,7 prosenttia. S&P 500 -indeksi on kallistunut kahden viikon aikana noin 9 prosenttia ja Nasdaq 100 peräti noin 13 prosenttia.
Helsingin pörssin kehitys oli vaisumpaa kuluneella viikolla. OMX Helsinki PI laski 3,4 prosenttia. Viimeisen kahden viikon aikana indeksi on halventunut noin 1,7 prosenttia. Toisaalta viimeisen kolmen viikon kehitys on ollut vahvaa ja jopa parempaa kuin S&P 500 -indeksillä. Vuoden alusta laskettuna tilanne on kuitenkin tuttu lähivuosilta, USA:n osakemarkkinan tuotto on Suomen osakemarkkinaa parempi.
Mikä selittää Yhdysvaltain ja Suomen osakepörssien suuren tuottoeron viimeisen kahden viikon aikana ja vuoden alusta?
Ensinnäkin Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on laajempi kirjo yrityksiä, jotka hyötyvät energian ja raaka-aineiden kallistumisesta. Viimeisten viikkojen aikana tuottokärjessä on ollut sektoreista juuri energia- ja raaka-aineyhtiöt. Helsingin pörssistä ei löydy kuin muutama yksittäinen yhtiö kyseisiltä sektoreilta.
Maariskillä on myös osansa tuottoeroihin. Helsingin pörssin kehitystä on jarruttanut tiettyjen Venäjä-riskisten yhtiöiden kurssilasku.
Tällä viikolla niistä esimerkiksi Nokian Renkaiden lähes 16 prosentin kurssilasku vaikutti hieman myös indeksin kehitykseen.
Muista suurista Helsingin pörssin yhtiöistä yleisindeksiä painoivat erityisesti Cargotec, Fortum ja Wärtsilä.
Cargotecin osake halpeni viikon aikana 15 prosenttia, Fortumin osake laski lähes 10 prosenttia ja Wärtsilän osake putosi yli 11 prosenttia.
Fortumin kohdalla Venäjä-riski painaa edelleen osakekurssia. Yhtiöllä on Venäjällä yhteensä 12 voimalaa, kun mukaan lasketaan myös Uniperin omistamat voimalat. Fortum arvioi niiden kokonaisarvoksi 4,5 miljardia euroa.
Siispä jatkossa Fortumin kohdalla tärkein osakekurssiajuri on Ukrainan sota ja sen käänteet sekä Venäjällä sijaitsevien voimaloiden kohtalo.
Fortumia seuraavista analyytikoista kahdella on sijoitussuositus ”vahva osta”. Neljällä suositus on tasolla ”osta”. Analyytikoista 11 kehottaa pitämään osakkeet, kahdella on sijoitussuositus ”myy” ja niin ikään kahdella on ”vahva myy”. Keskimääräinen osakkeen tavoitehinta on 22,61 euroa. Fortumin osakekurssi oli perjantaina päivän päätteeksi 16,60 euroa.
Cargotecin ja Wärtsilän osaketta painaa arviot globaalin talouskasvun hidastumisesta korkean inflaation ja Ukrainan sodan vuoksi.
Amerikkalaispankki Goldman Sachs laski tällä viikolla Wärtsilän osakesuosituksen tasolle ”myy”. Aiempi suositus oli ”neutraali”. Goldmanin uusi tavoitehinta on Wärtsilän osakkeelle 7,70 euroa. Aiempi oli 10,70 euroa. Analyytikoiden konsensus kehottaa edelleen ostamaan yhtiön osaketta. Tavoitehintojen keskiarvo on 12,57 euroa. Wärtsilän osakekurssi on 9,09 euroa.
Cargotecin kilpailija Palfinger antoi tällä viikolla tulosvaroituksen. Se ruokki Cargotecin jo maaliskuun puolivälin tienoilla alkanutta osakekurssin luisua. Heikon kurssikehityksen taustalla on myös pehmeä loka-joulukuun tulosraportti. Cargotecin vertailukelpoinen liikevoitto heikkeni merkittävästi vertailukaudesta.
Analyytikot ovat positiivisia Cargotecin osakkeen suhteen. Neljällä analyytikolla on sijoitussuositus ”vahva osta” ja viidellä suositus on ”osta”. Vain yksi analyytikko myisi Cargotecin osakkeet. Keskimääräinen tavoitehinta on peräti 52,33 euroa. Tällä hetkellä osakurssi on 29,94 euroa.
Keskeinen osakekurssiajuri sekä Wärtsilän että Cargotecin tapauksissa on globaali talouskehitys.
Taantumaan uskova sijoittaja näkee yhtiöiden osakkeessa todennäköisesti liikaa riskiä. Sitä vastoin talouskasvun jatkumisen puolesta näkemystä ottavan mielestä yhtiöiden halvetunut osakekurssi ja sen myötä houkuttelevampi arvostustaso tarjoaa ostopaikan.
Kaiken kaikkiaan monella analyytikolla on edelleen positiivinen näkemys Fortumin, Cargotecin ja Wärtsilän osakkeesta. Moni analyytikoista saattaa tosin lähitulevaisuudessa laskea tavoitehintaansa ja myös sijoitussuositusta. Se saattaa aiheuttaa lisää kurssilaskua.
Talouskasvun ennustaminen on nyt vaikeaa, koska työmarkkina on vahva, mutta inflaatio on korkea
Ekonomistien näkemykset talouskasvun suhteen vaihtelevat. Osa arvioi taantuman tulevan jo ensi kesänä. Joidenkin näkemyksen mukaan esimerkiksi Yhdysvallat saattaisi jopa väistää taantuman. Nousukausi saisi siis jatkoa.
Akateemisesti todennetuista taantumaindikaattoreista USA:n 10 vuoden ja 2 vuoden sekä 10 vuoden ja 3 kuukauden valtionlainojen tuottoero ei vielä anna taantumavaroitusta.
Yhdysvaltain talouskehityksen kannalta ratkaisevaa on luonnollisesti yksityisen kulutuksen kehitys.
Amerikkalaisten kuluttajaluottamus on ”Conference Boardin” mukaan edelleen hyvällä tasolla. Sitä vastoin Michiganin yliopiston laatima kuluttajasentimentti on laskenut huomattavasti viimeisen vuoden aikana ja on jo tasolla, joka on viime vuosikymmenten aikana enteillyt taantumaa. Poikkeus siinä tosin nähtiin vuonna 2011, jolloin lukema oli matala, mutta taantuma ei silloin tullut.
Conference Boardin kuluttajaluottamuksen ja Michiganin yliopiston kuluttajasentimentin kehitys on siis eriytynyt voimakkaasti viimeisen noin vuoden aikana. Kuluttajaluottamusta pitää yllä vahva työmarkkina, mutta kuluttajasentimenttiä heikentää korkea inflaatio. Se kuvaa hyvin nykyistä makrotalouden tilannetta. Talouskehityksen ennustaminen on tällä hetkellä haastavaa.
