Asuntomarkkinoiden erikoinen ilmiö: Tarkoituksella tyhjät “haamuasunnot” yleistyvät

Tyhjillään olevat asunnot kasvukeskuksen kantakaupungissa on ongelmallinen ilmiö, kertoo Hypon pääekonomisti.
kerrostalot asunnot asuntomarkkinat asuminen kaupunki Helsinki kerrostalot asunnot asuntomarkkinat asuminen kaupunki Helsinki

Tarkoituksella tyhjät arvoasunnot yleistyvät Suomessa. Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo pankin tuoreessa markkinakatsauksessa, että koronakriisi ei poistanut ilmiötä, vaan yllättäen jopa korosti tilannetta.

Osa asunnoista on aina tyhjillään, mutta nyt niiden osuus on poikkeuksellisen korkea.

”Maailman metropoleista Suomeen saapuvat ilmiöt aina viiveellä, mutta nyt tilanne on paikoin poikkeuksellinen. Kaikki asunnot eivät ole koskaan käytössä, vaan osa on aina tyhjillään remonttien, asunnonvaihtojen ja myynnissä olevien valmiiden asuntojen takia. Terveenä tyhjäkäyttönä on pidetty reilua 5% alueen asuntokannasta. Lukemat Helsingin ytimessä ylittävät 10 prosentin tason ja Kluuvin yli 600 asunnosta peräti 38% ja Kaivopuistossa yli joka neljäs huoneisto on ilman vakituista asukasta”, Brotherus toteaa.

Näiden ”haamuasuntojen” taustalla on Brotheruksen mukaan useita syitä.

Ensinnäkin koronakriisi myllersi vuokramarkkinoita ja nosti jo valmiiksi varakkaan eliitin omaisuutta, kun pörssikurssit nousivat ja toisaalta kuluttaa ei juuri voinut. Samalla myös Airbnb-markkina mureni, kun turistit ja komennustyöntekijät pysyivät aloillaan.

Brotheruksen mukaan arvoalueilla tyhjien asuntojen määrän kasvu johtuu siten lähinnä eliitin kakkosasunnoista.

Airbnb-markkinan mureneminen ajoi omistajat tavallisille vuokra-asuntomarkkinoille, ja lyhytaikaisvuokrauksessa olevia koteja on Brotheruksen mukaan Helsingissä enää puolet koronaa edeltäneestä tasosta.

Kiinteistöalalla puhutaan nyt ”ooppera-asunnoista” eli varakkaan maakuntaeliitin ostamista tukikohdista laadukkaiden kulttuuripalveluiden vierestä ja vanhuuden turvasta lasten tai lastenlasten lähettyviltä Helsingistä, Brotherus kertoo.

Iso määrä eliitin tyhjiä tai suurella vajaakäytöllä pitämiä asuntoja Helsingin ytimessä on ongelmallinen ilmiö, pääekonomisti toteaa.

Helsingin kaupunki ei saa verotuloja muuten hyvätuloisten asuttamista huoneistoista. Lisäksi Suomen tiiveimmin asuttu alue väljenee, mikä vie asiakkaita paikallispalveluilta ja kivijalkaliikkeiltä sekä tarkoittaa yleisesti pidempiä työmatkoja. Asuntojen hinnat ilmiön vuoksi nousevat yhä kalliimmiksi, kun asuntotuotanto ei reagoi melkein lainkaan halutuilla alueilla lisäkysyntään.

Brotheruksen mielestä ongelman korjaamiseen tarvitaan korotettu kiinteistövero tyhjille asunnoille.

”Ehdotuksen toimivuus ja tehokkuus piilee siinä, että pahimmassakin tapauksessa kyseessä on vain kaikkein varakkaimpiin kohdistuva lisävero ilman haitallisia käyttäytymisvaikutuksia.”

Tällainen ”tyhjän asunnon lisävero” onkin otettu käyttöön Kanadassa Vancouverissa ja tulokset ovat lupaavia. Kaupungin verotulot ovat vuosittain noin 20 miljoonaa euroa ja tyhjien asuntojen määrä on laskenut peräti neljänneksellä, pääekonomisti kertoo.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
BBS-Bioactive Bone Substitutes terveysteknologiayritys

Terveysteknologiayhtiö BBS etenee kohti tärkeää CE-merkintää

Seuraava artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Etla: Venäjän kaupan romahdus ei vie Suomea energiakriisiin