Analyysi: Atria sai taseensa kuntoon – investoi Suomeen ja Ruotsiin

Markkinajohtajiin useimmissa päätuoteryhmissään Suomessa kuuluva lihanjalostaja ja elintarvikeyhtiö Atria on käynnistänyt kaksi isoa investointihanketta. Samaan aikaan kustannuspaine pakottaa yhtiön neuvottelemaan hintoja uusiksi.

Keskeisiä investointeja ovat yhtiön isoimman tehtaan laajennushanke Seinäjoen Nurmossa. Päätös uuden 155 miljoonan euron siipikarjatehtaan rakentamisesta tehtiin lokakuussa 2020 ja investointi on edennyt suunnitelmien mukaan. Uuden tehtaan kokonaisala on 36 300 neliömetriä ja sen on tarkoitus valmistua tuotantoon vuonna 2024.

Atria Suomen käsittelemä lihamäärä oli vuonna 2021 noin 177 miljoonaa kiloa, josta siipikarjan osuus 67 miljoonaa kiloa. Uusi tehdasinvestointi nostaa tätä kapasiteettia 40 prosenttia.

Kanan kulutus on kasvanut jo useita vuosia neljän prosentin vuositahtia ja se on ohittanut sianlihan kulutuksen Suomessa. Siipikarjanlihan kulutus kasvaa myös globaalisti.

Toukokuussa 2021 Atria ilmoitti 30 miljoonan euron tuotannon uudelleenjärjestelyinvestoinnista Ruotsissa. Atria siirtää Malmön tuotantonsa Sköllerstan ja Mohedan tehtaille Ruotsissa sekä Hanstedin tehtaalle Tanskassa. Investointiin kuuluu Sköllerstan tehtaan laajennus uusine laitteineen ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2023. Kulusäästö vuositasolla tulee olemaan 3,5 miljoonaa euroa.

Atrialla ei ole Ruotsissa naudan ja sian teurastamotoimintaa kuten Suomessa. Yhtiön keskeiset tuoteryhmät Ruotsin markkinoilla ovat leivänpäälliset, ruokamakkarat ja siipikarjatuotteet. Yhtiö on satsannut vahvasti Lönneberga-tuotemerkkiinsä kaikissa tuoteryhmissä.

Tase on vahvistunut yritysostoista huolimatta

Atrian parin lähivuoden investointiohjelma on massiivinen, koska edellä kerrotut uusinvestoinnit tekevät jo 185 miljoonaa euroa. Yhtiön kahden viime vuoden keskimääräiset investoinnit ovat olleet 50 miljoonan euron tasolla.

Oma pääoma taseessa 30.12.2021 oli 467 miljoonaa euroa. Korollinen nettovelka on supistunut 153 miljoonaan euroon. Lainojen määrä oli 179 miljoonaa euroa, josta 176 miljoonaa pitkäaikaista.

Nettovelkaantumisaste jää 33 prosenttiin, joka on pääomavaltaiselle teollisuudelle maltillinen. Omavaraisuusaste on 49 prosenttia ja ylittää yhtiön 40 prosentin tavoitetason selvästi.

Vastaavasti nettovelkojen suhde viime vuoden 106 miljoonan euron käyttökatteeseen on sekin hyvällä tasolla ollen 1,44. Vapaa kassavirta investointien jälkeen oli viime vuonna hyvällä tasolla 62 miljoonassa eurossa. Tätä auttoi Venäjän tytäryhtiö OOO Pit-Productin myynti, josta tuloutui rahavirtaa 30 miljoonaa euroa.

Vahva tase ja kannattavuus antavat mahdollisuuden isoihin investointeihin. Toki omavaraisuusaste painunee lähelle 40 prosentin tavoitetasoa olettaen, että investoinnit rahoitetaan velalla ja tulorahoituksella.

Atria on tehnyt tärkeitä yritysostoja lisäten vuosina 2020-2021 omistusosuutta Kaivon Liha Kaunismaa -naudanlihayhtiössä sekä Domretor -valmisruokayhtiössä, joka on sopimusvalmistaja. Vuonna 2016 Atria osti ruotsalaisen Lagerbergs -siipikarjayhtiön. Seuraavana vuonna puolestaan valmistui Nurmon sikaleikkaamoinvestointi, suuruudeltaan 36 miljoonaa euroa.

Kustannuspaine on kova

Inflaation kiihtyminen loppuvuodesta 2021 lukien ja edelleen Ukrainan sota nostavat useita Atrialle tärkeiden tuotannontekijöiden hintoja. Näitä ovat polttoaineet ja energia maataloudessa, logistiikassa ja tehtailla, lannoitteet maataloudessa sekä vilja ja rehu, joiden kohonnut hinta heijastuu suoraan lihantuottajien kustannuksiin.

Atrian viestintäjohtaja Hanne Kortesoja kertoo, että Ukraina on tärkeää mustan mullan viljelysaluetta ja sodalla on ollut jo suora vaikutus viljan hintoihin. Venäjä ja Ukraina ovat molemmat tärkeitä viljantuottajia.

Jos tilanne jatkuu, maailmanmarkkinoilta jää 15 prosenttia viljaa saamatta. Samaan aikaan Suomessa viljelijät joutuvat miettimään, kannattaako kylvää kun lannoitteiden hinta on noussut voimakkaasti.

Ruokakriisi on todellinen uhka ja tätä varten Atria tekee jatkuvasti toimenpiteitä tilanteen hallitsemiseksi. Yhtiö on tärkeä lenkki Suomen elintarvikehuollossa isoine, tyypillisesti 20-30 prosentin markkinaosuuksineen niin tuorelihassa, päivittäistavarakaupan liha-, leivänpäällis- ja valmisruokatuotteissa, eläinten rehuissa kuin foodservicessä (ravintolat ja suurkeittiöt).

Atrian keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat maatalous, vähittäiskauppa, ravintolat sekä logistiikka. Muita elintarvikealan keskeisiä toimijoita ja samalla kilpailijoita ovat Suomessa HK Ruokatalo, Saarioinen ja Snellman.

Atria pyrkii siihen, että hinnoitteluväli kaupan kanssa olisi jatkossa nykyistä lyhyempi. Sama kustannushaaste koskee tällä hetkellä todella monta toimialaa, mutta elintarvikealalla tilanne heijastuu suoraan ruokahuoltoon maatiloilta ja lihantuottajilta lähtien.

Kustannuspaine alkoi jo syksyllä. Loka-joulukuun tulos kärsi laaja-alaisesta kustannusten noususta muun muassa rehuissa, kuljetuksessa, energiassa ja pakkausmateriaaleissa. Marraskuussa Atria arvioi materiaali- ja hyödykekustannusten nousevan 40-50 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Se on paljon, koska konsernin bruttokate oli viime vuonna alalle ominaisesti vain 11,5 prosenttia ja hallinnon kulujen jälkeen jäävä oikaistu liikevoitto 49 miljoonaa euroa eli 3,2 prosenttia liikevaihdosta.
Yhtiön strategisena tavoitteena on viiden prosentin liikevoittotaso ja markkinaa nopeampi liikevaihdon kasvu.

Suomi on vahvin

Atrian ohjeistus vuodelle 2022 on laskeva mutta hallittu.

Vuonna 2022 Atria-konsernin oikaistun liikevoiton arvioidaan olevan pienempi kuin edellisvuonna (49,2 milj. euroa).

Kustannusten merkittävä ja nopea nousu sekä maailmanlaajuisen sianlihan kysynnän ja tarjonnan epätasapaino aiheuttavat epävarmuutta toimintaympäristössä vuonna 2022. Atrian vahva markkina-asema, pitkäaikainen panostus omiin tuotemerkkeihin ja hyvät asiakassuhteet sekä luotettavasti toimivat teolliset prosessit antavat kuitenkin edellytykset liiketoiminnan vakaudelle myös näissä markkinatilanteissa. – Atrian tilinpäätöstiedote 15.2.2021

Vaikka loppuvuosi 2022 oli tuloksellisesti laskeva yhtiön kärsiessä kustannusten noususta sekä Kiinan sianlihaviennin laskusta, koko vuosi oli tyydyttävä. Oikaistu oman pääoman tuotto oli 8,2 prosenttia strategisen tavoitetason ollessa 10 prosenttia.

Laaja liiketoiminta tarkoittaa myös sitä, että heikommillakin kvartaaleilla löytyy menestyviä konsernin osia, kuten Foodservice-myynnin kasvu kaikilla markkina-alueilla, valmisruoka- ja rehumyynnin kasvu Suomessa sekä Sibylla-pikaruokatuotteiden myynnin kasvu Ruotsissa loka-joulukuussa 2021.

Atrian toimitusjohtajana vuodesta 2011 lähtien toiminut Juha Gröhn näki vuoden 2021 kehityksen ja kasvun hyvänä huolimatta haastavasta liiketoimintaympäristöstä (tilinpäätöshaastattelu). Yhtiö sai yhteistyössä viranomaisten kanssa siipikarjatuotteiden vientiluvan Etelä-Koreaan ja pilottitoimitukset ovat nyt käynnissä.

Lihavienti on ollut Atriassa arkipäivää jo parinkymmenen vuoden ajan. Keskeisiä vientimaita ovat Etelä-Korea, Kiina, Japani, Saksa ja Ruotsi. Suomessa Atrian tuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia.

Atria satsaa vastuullisuuteen

Atria panostaa monin tavoin vastuullisuuteen. Gröhn pitää vastuullisuustyössä tärkeänä, että yhtiö on pystynyt pudottamaan työtapaturmien määrää noin kolmannekseen vuodesta 2017 vuoteen 2021. Sairauspoissaoloon johtanut tapaturmataajuus oli viime vuonna 14 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Samoin Pariisiin ilmastosopimukseen sitoutuminen on keskeinen vastuullisuustoimi ja -tavoite. Yhtiön tavoite on hiilineutraali ruokaketju. Atria tiedotti syyskuussa 2021 sitoutuvansa tiedepohjaiseen ilmastoaloitteiseen.

Tämän sitoumuksen myötä koko Atrian tuotantoketju otetaan paremmin mukaan ilmastotyöhön. Omassa teollisessa tuotannossamme olemme tehneet useita merkittäviä investointeja uusiutuvan, täysin päästöttömän energian tuotantoon ja käyttöön, esimerkkinä Suomen suurin aurinkosähköpuisto Atrian Nurmon tehtaan yhteydessä. – Atrian vastuullisuusjohtaja Merja Leino, tiedote 17.9.2021

Tärkeä kuluttajalle näkyvä vastuullisuustoimi on hiilijalanjälkimerkintä sekä kana- että sianlihatuotteissa. Merkintä kertoo tuotteen koko tuotantoketjun ilmastovaikutuksen hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna.

Possutuotteiden hiilijalanjäljen laskeminen ja merkitseminen kuluttajapakkauksiin on ainutlaatuista alallamme – Atria tekee sen ensimmäisenä maailmassa. Suomalaiset kuluttajat tiedostavat yhä paremmin ruuan ilmastovaikutukset ja hiilijalanjäljen merkitseminen on yksi tapa palvella paremmin kuluttajia. – Merja Leino, tiedote 10.11.2021

Sijoittaja ja riskit

Tilanne elintarviketuotannossa on kiristynyt Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Atrialle kriisi merkitsi myös sitä, että yhtiö ilmoitti 7.3. vetäytyvänsä Sibylla-pikaruokaliiketoiminnasta Venäjällä. Sen osuus konsernin liikevaihdosta on 1,5 prosenttia ja toiminta on ollut kannattavaa.

Isompi haaste on kustannusten nousu päämarkkinoilla. Elintarviketeollisuusliitto tiedotti 15.3. otsikolla Ukrainan sota ajamassa elintarviketeollisuuden kannattavuuskriisiin, ote:

Toimitusketjujen hidastuminen, kallistuvat logistiikkakustannukset, vaihtoehtoisten hankintalähteiden niukkuus sekä viennin tyrehtyminen lisäävät iskun voimakkuutta koko alalla.

Atria jakaa toimintansa riskit strategisiin, operatiivisiin, vahinko- sekä rahoitusriskeihin. Strateginen riski on esimerkiksi kyky reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tätä reagointia yhtiö parhaillaan tekee.

Atrian strategisia tavoitteita ovat puolestaan vahva taloudellinen suorituskyky, halutuimmat brändit, paras kumppani asiakkaille, sitoutunut henkilöstö, vastuullisuuden edelläkävijä ja paras kumppani tuottajaomistajille.

Atrian isoimmat omistajat ovat tuottajavetoiset Itikka Osuuskunta ja Lihakunta, joiden osuus osakkeiden äänimäärästä on 87,1 prosenttia. Vakaa omistusrakenne lisää osaltaan huoltovarmuutta.

Toisaalta yhtiön ja koko elintarvikeketjun liiketaloudellinen suorituskyky on tärkeää ruuan saannin turvaamiseksi. Suomen hallituksen ministerityöryhmä ilmoitti 17.3. hallituksen valmistelevan 300 miljoonan euron ylimääräistä tukipakettia maataloudelle huoltovarmuuden varmistamiseksi kustannusten noususta ja Ukrainan sodasta johtuen.

Atrian terve talous ja neuvottelukyky sekä tuottajien että asiakkaiden suuntaan on tärkeää yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, investointien eteenpäin viemiseksi kuin myös omistajien kannalta.

Atrian osakekurssi on tällä hetkellä 10,2 euroa. Korkeimmillaan kurssi on ollut 12 kuukauden aikana tammikuussa 11,6 eurossa. Osake ei ole kärsinyt defensiivisenä osakkeena niin paljon Ukrainan sodasta kuin monet muut osakkeet Helsingin pörssissä.

Liiketoiminta on melko vakaata suhdanteista riippumatta, joskin osto- ja myyntihintojen vaihtelut aiheuttavat tulosvaihteluita. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo on tällä hetkellä noin 290 miljoonaa euroa ja velaton arvo 440 miljoonaa euroa.

Atrian strategisena tavoitteena on 50 prosentin varojen jako tilikauden voitosta. Oikaistu osakekohtainen tulos nousi viime vuonna 1,27 euroon edellisvuoden 0,81 eurosta. Samoin osinkoehdotus nousi 0,63 euroon edeltävän kauden 0,50 eurosta.

Osinkotuotto nykykurssiin nähden on hyvätasoinen 6,2 prosenttia. Yhtiökokous päättää osingosta 3.5.2021, jolloin myös tammi-maaliskuun tulos julkaistaan.

IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.