EU ei ole ottanut käyttöön vielä järeintä pakotesinkoa Venäjää kohtaan.
EU ja Yhdysvallat ovat ottaneet käyttöön historiallisen suuret pakotteet. Ensimmäisessä vaiheessa pakotteet kattavat rahoitussektoriin kohdistuvia pakotteita, henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja ja esimerkiksi sensitiivisen teknologian vientikieltoja.
Rahoitussektorin pakotteista kovimpia ovat eräiden pankkien sulkeminen SWIFT-viestinvälitysjärjestelmän ulkopuolelle sekä Venäjän keskuspankin ulkomaisten valuuttavarojen käytön jäädyttäminen. Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jäädytys heikentää pankin kykyä tukea ruplan kurssia tai pankkijärjestelmää.
Maaliskuun puolessa välissä EU otti käyttöön vielä lisää pakotteita.
Pakotteita laajennettiin niiden henkilöiden ja yritysten listaa, joihin kohdistetaan pakotteita, jotka liittyvät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.
Sektorikohtaisia talouspakotteita laajennettiin kieltämällä rahoitustoimet tiettyjen valtio-omisteisten yritysten kanssa sekä asetettiin kielto tarjota luottoluokituksia venäläistahoille. Poikkeuksena rahoitustoimet, jolla turvataan välttämättömien fossiilisten polttoaineiden ja tiettyjen muiden raaka-aineiden hankinta, tuonti tai kuljetus Euroopan Unioniin.
Vientirajoituksia kiristettiin valvonnanalaisten tuotteiden osalta. Venäjän energiasektorille kiellettiin uudet investoinnit ja asetettiin kattavat vientirajoitukset laitteille, teknologialle ja palveluille. Poikkeuksena kuitenkin siviiliydinenergiasektori ja energiakuljetukset.
Näiden lisäksi pakotteita tiukennettiin ylellisyystavaroiden viennissä ja asetettiin tuontikielto tietyille rauta- ja terästuotteille.
Energiakauppa on ratkaisevassa asemassa
Venäjän kansantaloudelle järeimpiä pakotteita ovat tähän mennessä SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle sulkeminen ja valuuttavarannon jäädytys. Ne ovat johtaneet siihen, että Venäjän pankki- ja rahoitusjärjestelmä on nyt irti muusta maailmasta, arvioi Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Kuusiston mukaan keskuspankin kyky tukea ruplaa on rapautunut.
”Venäjän pankkijärjestelmää uhkaa talletuspako ja pahimmillaan joidenkin pankkien kaatuminen”, Kuusisto toteaa.
Kuusiston mukaan ruplamarkkinaa ei entisessä muodossaan enää ole, koska massiivisten pakotteiden ja keskuspankin varojen jäädyttämisen myötä sellaiset tahot, jotka ostaisivat ruplaa, ovat harvassa.
”Venäjällä toimivat yritykset on nyt pakotettu pitämään 80 prosenttia tilivaroistaan ruplissa, mikä on pakottanut yritykset ostamaan ruplia ja myymään kovaa valuuttaa (esimerkiksi dollareita ja euroja).”
Nyt Venäjä yrittää epätoivoisesti pönkittää ruplan arvoa.
Vladimir Putin ilmoitti keskiviikkona, että Venäjä haluaa jatkossa ”epäystävällisten maiden” maksavan venäläisestä kaasusta ruplina. Nämä maat ovat pääosin EU-maista, Yhdysvallat, Isosta-Britannia ja niiden0 liittolaiset. Jos länsimaat joutuisivat maksamaan kaasun ruplina, niiden pitäisi vaihtaa länsivaluuttaa rupliin. Se puolestaan nostaa ruplan kysyntää ja siten sen vaihtosuhdetta.
Toimenpide näyttää tepsivän ainakin hetkellisesti, sillä välittömästi Putinin ilmoituksen jälkeen rupla vahvistui euroa ja dollaria vastaan korkeimmalle tasolle kolmeen viikkoon.
Energian tuontikielto saattaisi päättää sodan
Venäjän taloudellisen selviytymisen kannalta avainkysymys on sen energiakauppa, josta sen vienti on riippuvainen. Energiakauppa on toistaiseksi vielä EU:n pakotteiden ulkopuolella, koska Saksa ja muu Eurooppa ovat vahvasti riippuvaisia venäläisestä energiantuonnista. Yhdysvallat on sen sijaan määrännyt venäläisen energian tuontikiellon. Yhdysvallat on käytännössä energiaomavarainen, joten sille päätös energiapakotteista ei ole ollut vaikea.
Energiakaupasta Venäjä saa nyt elintärkeitä ulkomaisia tuloja, joskin on epäselvää, missä määrin se pystyy kaikkien pakotteiden voimaan astuessa näitä tuloja hyödyntämään, Kuusisto toteaa.
Kuusisto arvioi Twitterissä, että EU:n Venäjän energialle asettama tuontikielto voisi olla se ratkaiseva tekijä, joka parhaimmillaan päättäisi sodan.
”Venäjän valtiontalouden tasapainottuminen vaikeutuisi huomattavasti ja valtio joutuisi ottamaan lisää velkaa. Osan siitä rahoittaisi luultavasti keskuspankki”, Kuusisto tviittaa.
Pääanalyytikon mukaan Venäjän keskuspankkirahoitus taas johtaisi inflaation kiihtymiseen.
🇺🇦EU:n Venäjän energialle asettama tuontikielto voisi olla se ratkaiseva tekijä, joka parhaimmillaan päättäisi sodan. Venäjän valtiontalouden tasapainottuminen vaikeutuisi huomattavasti ja valtio joutuisi ottamaan lisää velkaa. Osan siitä rahoittaisi luultavasti keskuspankki. 1/
— Minna Kuusisto (@minna_kuu) March 23, 2022
”Entä palkanmaksu esim. sotilaille tai poliiseille? Ruplissa tietysti palkkoja pystytään maksamaan etenkin, jos keskuspankki painaa rahaa, mutta nopeasti kiihtyvä inflaatio syö palkkojen ostovoiman.”
Palkkojen ostovoiman hiipuminen saattaisi johtaa levottomuuksiin tai jopa kansannousuun, Kuusisto pohtii.
Kuusiston mukaan Venäjä on mahdollista lyödä polvilleen.
”Lyhyellä aikavälillä energiatuonnin kieltäminen tekee kipeää myös meillä, mutta ajan kanssa sopeudumme. Venäjälle hinta on kovempi. Tärkeämpää: palkintona mahdollisesti rauha.”
