Euroopan Unioni laajentaa sekä henkilöihin kohdistuvia että sektorikohtaisia Venäjä-pakotteita.
Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys on johtanut laajamittaiseen humanitaariseen hätätilaan ja pakolaisuuteen. Euroopan unioni reagoi Venäjän hyökkäykseen asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa uusia pakotteita.
Tiistaina 15. maaliskuuta hyväksytyt pakoteet täydentävät aiemmin hyväksyttyjä EU-pakotteita Venäjän toimintaa vastaan.
Päätöksellä laajennettiin niiden henkilöiden ja yritysten listaa, joihin kohdistetaan pakotteita, jotka liittyvät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.
Nyt pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat Venäjän hallitusta tukevien suuryritysten ja rahoituslaitosten johtajia sekä media- ja informaatiovaikuttajia. Pakotelistalle lisätyt yritykset ovat Venäjän aseteollisuudessa toimivia yrityksiä.
Sektorikohtaisia talouspakotteita laajennettiin kieltämällä rahoitustoimet tiettyjen valtio-omisteisten yritysten kanssa sekä asetettiin kielto tarjota luottoluokituksia venäläistahoille. Poikkeuksena rahoitustoimet, jolla turvataan välttämättömien fossiilisten polttoaineiden ja tiettyjen muiden raaka-aineiden hankinta, tuonti tai kuljetus Euroopan Unioniin.
Vientirajoituksia kiristettiin valvonnanalaisten tuotteiden osalta. Venäjän energiasektorille kiellettiin uudet investoinnit ja asetettiin kattavat vientirajoitukset laitteille, teknologialle ja palveluille. Poikkeuksena kuitenkin siviiliydinenergiasektori ja energiakuljetukset.
Näiden lisäksi pakotteita tiukennettiin ylellisyystavaroiden viennissä ja asetettiin tuontikielto tietyille rauta- ja terästuotteille.
EU ja Yhdysvallat ovat jo aiemmin ottaneet käyttöön historiallisen suuret pakotteet. Nämä aiemmin päätetyt pakotteet kattavat rahoitussektoriin kohdistuvia pakotteita, henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja ja esimerkiksi sensitiivisen teknologian vientikieltoja.
Rahoitussektorin pakotteista kovimpia ovat eräiden pankkien sulkeminen SWIFT-viestinvälitysjärjestelmän ulkopuolelle sekä Venäjän keskuspankin ulkomaisten valuuttavarojen käytön jäädyttäminen. Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jäädytys heikentää pankin kykyä tukea ruplan kurssia tai pankkijärjestelmää.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti viime viikolla, että Yhdysvallat kieltää venäläisen öljyn ja muun energian tuonnin. Päätöstä on edeltänyt myös keskustelut liittolaisten kanssa. Tuontikielto koskee raakaöljyä, nesteytettyä maakaasua, hiiltä ja tiettyjä muita öljytuotteita. Yhdysvaltojen öljyntuonnista vain noin kolme prosenttia tulee Venäjältä.
Myös Euroopan unionissa valmistellaan luopumista venäläisestä energiasta. Euroopan komissio kertoi viime viikolla aikovansa luopua kahdesta kolmasosasta Venäjälta tuomastaan kaasusta tämän vuoden aikana. Komission suunnitelmissa on luopua Venäjän kaasusta kokonaan vuoteen 2030 mennessä.
Noin 40 prosenttia Euroopassa käytettävästä maakaasusta ja 27 prosenttia öljystä tulee tällä hetkellä Venäjältä. Suomen energiatuonnista peräti 60–65 prosenttia tulee Venäjältä.
”Meidän on oltava riippumattomia Venäjän öljystä, hiilestä ja kaasusta. Emme voi olla riippuvaisia toimittajasta, joka uhkaa meitä suoraan”, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen totesi viime viikolla.
Venäjä-pakotteet ja lukemattomien kansainvälisten yritysten päätökset lopettaa toimintansa Venäjällä ovat jo nyt vaikuttaneet maan talouteen.
Ruplan arvon romahdus on ollut syvä ja se on tarkoittanut tavallisten venäläisten kannalta sitä, että ulkomailta tuotujen hyödykkeiden hinnat ovat nousseet pilviin. Lisäksi Moskovan pörssi jouduttiin sulkemaan massiivisen kurssilaskun ja pääomapaon vuoksi.
Ekonomistien mukaan Venäjän talous ajautumassa syöksykierteeseen, sillä maan bruttokansantuotteet ennustetaan romahtavan tänä vuonna 10–15 prosenttia. Se olisi pahin romahdus sitten vuoden 1992, jolloin bruttokansantuote supistui 14,5 prosenttia. Suomen Pankki arvioi Venäjän tuonnin romahtavan 50 prosenttia.