Informaatioharha ohjaa sijoittajaa

Ajatusvirhe syntyy helposti ja sijoittajan pahin vihollinen on sijoittaja itse. Sikäli tietoisuus yleisistä ajatusvirheistä voi tehdä meistä kaikista parempia sijoittajia.

Ihminen ei ajattele kovinkaan järkevästi. Päinvastoin, ankkurointi, uponnut kustannus, vahvistusansa ja luovutusansa osoittavat, että ihminen ajatukset menevät luonnostaan vinoon useammallakin eri tavalla. 

Kun tietää, mitä virheitä ihmiset tyypillisesti tekevät, voi helpommin välttää tekemästä näitä samoja virheitä. 

Yksi erittäin tärkeä, mutta ehkä vähemmän tunnettu sijoittamisen psykologiaan liittyvä ajatusvirhe, on nimeltään informaatioharha. 

Informaatioharha liitetään myös systemaattiseen mittausvirheeseen, mutta tässä yhteydessä termillä tarkoitetaan jotain ihan muuta.

Informaatioharha saa ihmisen ylipainottamaan lisätiedon hyötyjä

Otetaanpa tehokkaisiin markkinoihin liittyvä termi käsittelyyn: ”Jos markkinat ovat tehokkaat, on kaikki sellainen informaatio, josta voisi olla hyötyä, kaikkien sijoittajien käytettävissä.”

Lausahdus sisältää ajatuksen siitä, että avain markkinoiden voittamiseen olisi lisätiedon hankkiminen: ”Teen entistä enemmän töitä, saan enemmän tietoa kuin muut ja tämän tiedon avulla voitan.” Enemmän tietoa on hyvä, vähemmän tietoa on huono. 

1920-luvulla tietoa on ollut rajatusti saatavilla ja sellaisessa ympäristössä perusajatus voi toimiakin, mutta toimiiko se internetin aikakaudella? Tämä on itse asiassa toisinpäin, lisätiedosta on haittaa. 

Tutkimukset viittaavat siihen, että kun lisätietoa on helposti saatavilla, on ihmiselle luontaista siirtää päätöksentekoa eteenpäin ajankohtaan missä tieto on saatavilla.  

Päätöstä siirretään eteenpäin, vaikka saatavilla oleva lisätieto olisi irrelevanttia tehtävän päätöksen kannalta. Sitten kun lisätieto on saatu, tullaan lisätietoa käyttämään päätöksenteossa. Ei siksi, että tieto olisi olennaista, vaan siksi että sen hankkimiseen tuli käytettyä aikaa. 

Toisin sanoen irrelevantista tiedosta tulee ihmisen mielessä relevanttia tietoa. Tämän seurauksena päätöksiä tehdään irrelevanttiin tietoon pohjaten.  

Tiedon karsiminen ei tule mieleen ja siksi sen edut on hyvä pitää mielessä 

Poisottaminen on usein parempi vaihtoehto kuin lisääminen. Kaksivuotiaan potkupyörä ilman polkimia on parempi kuin pyörä mihin on lisätty apurenkaat. 

Isossa kuvassa informaatioharha liittyy tähän ihmisen tapaan ajatella, että ratkaisu löytyy lisäämällä jotakin. Ihmismielen on tutkitusti vaikea hahmottaa poisottamisen tuomia mahdollisuuksia.

Näennäisen objektiivisuuden ongelma

Objektiivinen tarkastelu ja tarpeeksi suuri datapisteiden lukumäärä on periaatteessa hyvä asia, koska statistiikka pitää paremmin. 

Tällä saattaa kuitenkin olla sellainen seuraamus, että hyvinkin erilaisia yrityksiä yritetään laittaa samalle viivalle. Appelsiini yritetään maalata omenaksi ja appelsiinin kuoren rosoisuus jätetään arvioimatta, jotta päästään näennäiseen omena-omena vertailuun.

ESG-pisteytysjärjestelmät ovat tästä oiva esimerkki. Malliin ajetaan sisään yhtään liioittelematta tuhat eri datapistettä. Vaikka eri teollisuudenaloja painotetaan eri tavoin, on ongelmana edelleen, että se yksi ja juuri sille yhdelle yritykselle olennaisin datapiste hukkuu tuhannen muun datapisteen sekaan. Tulos ei ole mitenkään mairitteleva. 

Korruptoituneella Venäjällä operoiva yritys saa jopa keskimääräistä paremmat ESG-pisteet. Kokonaisuutena korkeat ESG pisteet eivät lainkaan korreloi Venäjältä lähdön kanssa, joka olisi se eettiseksi koettu toimi. Eettiseksi arvioidut yritykset eivät tositilanteessa toimi sen eettisemmin kuin muutkaan yritykset. 

Pienempi määrä dataa olisi antanut paremman kuvan Nokian Renkaiden ESG-riskistä

Mietitäänpä Nokian Renkaiden tekemiä ratkaisuja vuoden 2014 jälkeen. Yritysjohdolla on tiedossaan Venäjällä yleisesti vallitsevan korruption määrä, Tšetšenian sota, Georgian sota, Krimin miehittäminen, ja lännen osoittamat pakotteet Venäjää vastaan.

Mitä tekee Nokian Renkaat vuonna 2015? Irtisanoo yli sata työntekijää Nokialta ja suunnittelee seuraavan viiden aikana investoivansa satoja miljoonia euroja kolmannen tehtaan rakentamiseen Venäjälle.

Erittäin korkean Venäjä-painon lisäksi ESG-näkökulmasta olennaisia asioita ovat myös vaatimukset Nokian Renkaiden yhteisösakosta ja yritysjohdon kohtaamat syytökset niin törkeistä sisäpiiritiedon väärinkäytöksistä, arvopaperimarkkinoita koskevista tiedotusrikoksista kuin tieto lehtitestaukseen toimitettujen renkaiden manipuloinnistakin. 

Liian suuri määrä dataa ja pyrkimys asettaa eri yritykset samalle viivalle ei aina toimi

Bridgestonen tapauksessa noin kahden prosentin luokkaa oleva Venäjä-paino ei ole kovinkaan olennainen ESG-riski. Nokian Renkaiden Venäjä-altistus on luokkaa 80 prosenttia. 

Tästä syystä lähtökohta sille, mitä voidaan tehdä Venäjäriskin realisoituessa, on Nokian Renkaiden ja Bridgestonen osalta täysin eri planeetalta. Nokian Renkaat on appelsiini ja Bridgestone on omena.

Appelsiinin voi yrittää maalata appelsiiniksi analysoimalla massiivisen määrän yhteismitallisia, mutta sekundäärisiä datapisteitä. 

Nokian Renkaiden Venäjä-painon huomioiden todellisen ESG-riskin määrittämisen kannalta epäolennaisia asioita ovat ne kaikki muut tuhat arviointiin käytettyä datapistettä. Ne ovat epäolennaisia siksi, että ei kunnossa oleva tuoteturvallisuus pysty hävittämään massiivista Venäjäriskiä.

Sama koskee hiilidioksidipäästöjä, hiilijalanjälkeä, sertifikaatteja, hallituksen diversiteettiä, vedenkäyttöä, pakkausmateriaaleja, elektroniikkajätettä ja pääsyä työterveyshuoltoon. 

Kaikkien näiden datapisteiden tuloksena Nokian Renkaat saa joulukuussa 2021 ja Venäjän jo piirittäessä Ukrainaa parhaat mahdolliset ESG pisteet MSCI:ltä. Nokian Renkaiden ESG-riski on käytännössä arvioitu nollaksi.

Siis se saman Nokian Renkaiden, joiden tuotteita boikotoidaan ja jonka osakkeita myydään nyt maaliskuussa 2022, ei siksi että Venäjän maariski olisi realisoitunut, vaan siksi että moni kokee Nokian Renkaiden olevan epäeettisestä toimiva yritys.