Markkinakommentit

Konkarisijoittaja ihmettelee analyytikoiden uskoa jenkkiyhtiöiden tuloskuntoon

S&P 500 -indeksin yhtiöiden tulosennusteet vuosille 2022 ja 2023 ovat pysyneet muuttumattomina koko kuluvan vuoden.

Ekonomistikunta on nyt huolestunut maailmantalouden kasvun hidastumisesta. Yhdysvaltojen, maailman suurimman talouden, kasvua hidastaa keskuspankin toimet roihahtaneen inflaatiopalon hallitsemiseksi.

Uutena huolena on myös asuntomarkkinoiden tilanne, toteaa konkarisijoittaja Hannu Angervuo viikkokatsauksessaan.

”USA:ssa heräsi viime viikolla pelko myös asuntomarkkinoiden tulevaisuudesta. Asuntorakentajien osakekurssit ovat viime kuukausina olleet voimakkaassa laskussa ja uusien asuntojen ostajat ovat tulleet varoivaisiksi”, Angervuo totea. 

Amerikkalaisia asunnonostajia askarruttaa Angergvuon mukaan myös asuntolainojen koron lähes kaksinkertaistuminen noin vuoden aikana.

”Tällä hetkellä tyypillinen pitkä 30 vuoden kiinteistölainan korko on noussut jo yli 4 prosentin tasolle vuoden takaisesta noin 2,6 prosentin tasolta. Rakentaminen on tärkeä erityisesti työllisyyden kannalta.”

Myös toiseksi suurimmalla taloudella eli Kiinalla on makrotalouden haasteita. Angervuon mukaan maa kärsii edelleen pandemiasta ja tuotannon kapeikkojen aiheuttamista ongelmista.

Analyytikot luottavat amerikkalaisosakkeisiin

Konkarisijoittajan mukaan Eurooppa puolestaan ei nykytilassa houkuttele sijoittajia Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

”Euroopan veturin eli Saksan ostopäällikköindeksi julkaistiin perjantaina. Lyhyen ajan näkymät olivat teollisuuden johtajilla romahtaneet samalle tasolle, kun ne olivat koronakriisin puhjetessa vuoden 2020 keväällä. Saksalaisille johtajilla riittää nyt pohdittavaa energiakriisin, metallien hintojen, elintarvikkeiden inflaation sekä ennen kaikkea autoteollisuuden rakennemuutoksessa polttomoottoreista sähköautoihin.”

Maailman talouskasvun mahdollinen hidastuminen ei ole kuitenkaan aiheuttanut osakeanalyytikoille päänsärkyä, Angervuo muistuttaa. Se näkyy tulosennusteissa.

”USA:ssa S&P 500 yhtiöiden tulosennusteet vuosille 2022 ja 2023 ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina koko kuluvan vuoden alusta lähtien.”

Angervuo arvelee, että kyse saattaa olla siitä, että analyytikot eivät vielä osaa tai halua nähdä laukkaavan inflaation tai ohjauskorkojen noston vaikutuksia yrityksien tuloskehitykseen.

”Viikolla Factset kertoi S&P 500-yhtiöistä jo 66 yhtiön antaneen negatiivisen tulos/osake ohjeistuksen. Viimeksi tällä tasolla negatiivisen ohjeistuksen osalta oltiin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Sektoreista eniten negatiivisia ohjeistuksia on tullut informaatioteknologian ja teollisuuden yhtiöistä”, Angervuo kiteyttää.

Kuva: Factset.

Helsingin pörssin murheenkryynit

Täällä kotimaassa sijoittajat ovat kavahtaneet Venäjältä tulevan liiketoiminnan tulevaisuutta. Erityisesti Nokian Renkaat on menettänyt roppakaupalla markkina-arvoaan.

”Nokian Renkaiden suurin tuotantolaitos on Pietarissa ja se tuottaa noin neljä viidesosaa yhtiön myymien autonrenkaiden määrästä. Nokian Renkaiden osakekurssi on alkuvuoden aikana laskenut 54,4 prosenttia. Nokian Renkaiden Venäjän sijoitukset ovat vajaa puoli miljardia euroa. Nokian Renkaiden kilpailijoista mm. Michelin, Pirelli ja Continental ovat ilmoittaneet laittavan lapun luukulle Venäjän osalta. Nokian Renkaat haraa Venäjältä lähtöä vastaan”, Angervuo toteaa.

Toinen Helsingin pörssin yhtiö, joka kärsii rajusti Venäjän tilanteesta, on energiayhtiö Fortum.

Yhtiö on sijoittanut runsas viisi miljardia euroa Venäjälle. Angervuon mukaan Fortumin suurin riski on kuitenkin 78 prosenttisesti omistama saksalainen tytäryhtiö Uniper, joka on sijoittanut Venäjän energiatoimintoihin noin seitsemän miljardia euroa.

”Fortum on itse sijoittanut Uniperin osakkeiden ostoihin noin 6,5 miljardia euroa.  Uniper teki viime vuonna 906 miljoonan euron tuloksen, pois lukien 4,1 miljardin euron arvostuserät kaasu- ja sähkötermiineistä. Lisäksi Fortumin hallitus joutui myöntämään Uniperin kaasutermiinien vakuudeksi noin kahdeksan miljardin euron lainan tyttärelleen. Lisäksi Oskarshamnin ydinvoimalaa rahoitettiin noin kahden miljardin euron lainalla”, Angervuo kertoo.

Angervuon mukaan Uniperilla oli vuoden 2021 lopulla taseessaan arvostuseriä yhteensä yli 80 miljardia euroa. Yhtiö ei toistaiseksi ole halunnut kertoa sijoittajille yksityiskohtia näiden erien mahdollisista riskeistä Fortumin tulokseen tai taseasemaan.

Vuoden 2021 lopussa Uniperin osakkeenomistajien oma pääoma oli 6,3 miljardia euroa ja Fortumilla osakkeenomistajien oma pääoma oli 12,1 miljardia euroa eli noin 13,7 euroa osake.

”Fortumin Venäjän riskit ovat siis ennen näkemättömän suuret”, Angervuo päättelee.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös