Venäjän massiivinen hyökkäys Ukrainaan ravistelee maailmantaloutta ja erityisesti Eurooppaa monella tavalla.
Esimerkiksi euron arvo on laskenut nopeasti. Vielä viime toukokuussa euron arvo oli 1,22 dollaria, mutta nyt kurssi on painunut 1,09 dollariin. Euron arvo on laskenut alimmilleen seitsemään vuoteen suhteessa Sveitsin frangiin, joka on dollarin ohella turvasatamavaluutta kriisiaikoina.
Kasvava epävarmuus näkyy myös korkomarkkinoilla. Saksan 10-vuoden velkakirjan arvo on laskenut nopeasti ja painanut sen koron negatiiviseksi, -0,07 prosenttiin. Vielä helmikuun puolessa välissä korko oli 0,3 prosenttia plussalla.
Samaan aikaan kun geopoliittiset jännitteet ovat hetkessä nousseet pilviin, ovat pelot kiihtyvästä inflaatiosta voimistuneet.
Eurostatin mukaan euroalueen inflaatio nousee helmikuussa ennätysmäiseen 5,8 prosenttiin. Se on korkein inflaatio euron historian aikana ja edellinen ennätys oli tammikuun 5,1 prosenttia.
Länsimaat ovat kohdistaneet Venäjään historiallisen kovat pakotteet. Venäjä saattaa ottaa käyttöön omat vastapakotteensa, jotka saattaisivat rajoittaa energian ja raaka-aineiden vientiä maasta Eurooppaan. Se kiihdyttäisi hintapaineita entisestään.
Vaarana stagflaatio
Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät pakotteet uhkaavat myös luoda kitkaa talouden pyörien pyörimiselle, eli vaarana on talouskasvun hiipuminen Euroopassa.
Se voisi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa stagflaatiota, eli yhtäaikaista korkeaa inflaatiota, talouskasvun pysähtymistä ja työttömyyden kasvua.
Tähän asti keskuspankit ovat voineet estää talouden syöksyn massiivisen elvyttävällä rahapolitiikalla. Se on ollut mahdollista, koska inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat olleet alhaiset. Jos nyt kuitenkin euroalue on siirtymässä pysyvästi korkeampaan inflaatioon, johtaisi rahapoliittisen elvytyksen jatkaminen mahdollisesti entistä korkeampaan hintojen nousukierteeseen.
Toisin sanoen inflaatio saattaa tehdä keskuspankeista hampaattomia.
Markkinoilla on jo alettu hinnoitella kasvavaa riskiä synkästä stagflaatioskenaariosta, varoittaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.
”Vaikka tarkasteltaisiin keskipitkän aikavälin hinnoittelua – tässä analyysissa kahden vuoden päästä alkavaa kahden vuoden jaksoa – johon lyhyen aikavälin kehityksen ei pitäisi suoraan vaikuttaa, markkinoilla hinnoitellaan samaan aikaan selvästi heikentynyttä kasvunäkymää ja keskuspankin tavoitteen ylittävää inflaatiota”, von Gerich toteaa.
Voisiko inflaatio jatkaa jylläämistään samalla kun talouskasvu hyytyy täysin? Venäjän hyökkäyksen jälkeen markkinoilla on alettu hinnoitella suurempaa riskiä tällaisesta ankeasta skenaariosta. Kuluttajatkin joutuisivat koville. https://t.co/VD3h1cQMQi pic.twitter.com/aiCwzYviZO
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) March 4, 2022
Pääanalyytikon mukaan korkomarkkinoilla tämä näkyy siinä, että kasvunäkymiä peilailevat reaalikorot ovat lähes romahtaneet, kun taas inflaatio-odotukset ovat nousseet myös keskipitkällä aikavälillä.
”Markkinoiden viestiä ei pidä siinä mielessä ylidramatisoida, että mikään täysimittainen stagflaatiojakso – hyperinflaatiosta puhumattakaan – ei suinkaan ole hinnoissa. Riski sellaisesta on kuitenkin kasvanut.”
Korkojen nousua edessä
Markkinoilla myös arvioidaan, ettei EKP voi merkittävästi viivästyttää rahapolitiikan kiristämistä ja keskittyä talouden tukemiseen. Keskuspankki joutuu lähtemään koronnostojen tielle vielä tämän vuoden aikana haastavan inflaatiokuvan myötä, von Gerich arvioi.
Korkeammat korot siis lisäisivät tuskaa jo entisestään kärsivälle taloudelle.
Pääanalyytikon mukaan pidempiaikainen tai vahvempi stagflaatiojakso näyttää edelleen melko rajalliselta riskiltä.
”Jos talous hyytyy selvemmin tai pidemmäksi aikaa, heikon talouskehityksen pitäisi kyllä edelleen tuoda ainakin keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet alas ja siten sallia kevyen rahapolitiikan jatkuminen.”
Jan von Gerichin mukaan nykyisessä epävarmassa talousympäristössä epätodennäköisiltäkin vaikuttavat skenaariot ovat kuitenkin mahdollisia.
”Stagflaatio olisi ankea lopputulos niin kuluttajille kuin taloudelle laajemminkin”, hän toteaa.
