Hinnat tulevat nyt nousemaan kautta linjan.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy jo nyt energian hinnassa. Vaikka venäläinen öljy- ja kaasu voitaisiin korvata muilla energiamuodoilla, korvaavat vaihtoehdot ovat kalliimpia”, kertoo Suomen Vuokranantajien pääekonomisti Sakari Rokkanen.
Energian hinta heijastuu laajasti talouteen ja näkyy tätä kautta niin yritysten kuin kuluttajienkin arjessa.
Koronnostot siirtyvät
Nykyisessä Ukrainan sodan aiheuttamassa poikkeustilanteessa uutena riskinä on talouden stagflaatio.
Stagflaatiolla tarkoitetaan tilannetta, missä talouden supistuminen yhdistyy nouseviin hintoihin. Inflaatiota voi lääkitä nostamalla korkoja, mutta stagflaatiossa tilanne on vaikeampi, sillä korkojen nosto pahentaisi jo entisestään hidastuvaa talouskasvua.
Akuutti kriisi, Venäjän hyökkäys ja läntisen maailman asettamat talouspakotteet tulevatkin Rokkasen mukaan siirtämään korkojen nousua pidemmälle tulevaisuuteen kuin mitä alun perin oli ennakoitu.
”Tarkennuksia korkotilanteeseen tullaan saamaan seuraavassa Euroopan keskuspankin neuvoston kokouksessa 10. maaliskuuta.”
Suomen talouden ei ennakoida kääntyvän taantumaan
”Tuoreimpien arvioiden mukaan Venäjän taloudella on edessään täysi romahdus. Vaikka Suomessa on yrityksiä, jotka kärsivät tilanteesta merkittävästikin ei tällä hetkellä ennakoida, että koko Suomen talous kääntyisi taantumaan”, Rokkanen kertoo.
Näillä näkymin Suomen talouskasvu tulee siis hidastumaan, muttei kääntymään taantuman puolelle. Varmaa tämä ei Rokkasen mukaan kuitenkaan ole: ”Iso kysymys on se, kuinka pitkäkestoiseksi kriisi lopulta osoittautuu. Jos kriisi ja pakotteet pitkittyvät, edessä on myös talouden kylmä sota. Jos idänkauppa ei vedä, rajoittaa se kyllä Suomen kasvunäkymiä.”
Toinen merkittävä tekijä Suomen taloudelle tulevaisuudelle on Rokkasen mukaan Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys: ”Yksi keskeinen pelko on, leviääkö Suomeen investointipelko.”
”Mitä jos maailman markkinoilla aletaan pelkäämään, että Suomi on seuraava Ukraina?”
Suomen vertaaminen Ukrainaan voi tuntua kaukaiselta, mutta Rokkanen muistuttaa, että lomamatkailijat ovat jo nyt peruneet matkojaan Suomeen ja tilanteeseen on hyvä suhtautua nöyrästi. ”Ensisijaisesti kyse on valtiovallan ulko- ja turvallisuuspoliittisista päätöksistä, jotka turvaavat itsenäisyyden. Tällä hetkellä turvallisuuspolitiikka on kuitenkin myös talouspolitiikkaa. Markkinoille on saatava uskottavasti viestittyä, että Suomeen on jatkossakin turvallista investoida tai tulla tekemään töitä.”
Rokkanen muistuttaa, etteivät sijoittajat ole lähtökohtaisesti mitään ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. ”Ei heillä ole työkaluja arvioida todellista konfliktiriskiä kovinkaan tarkasti. Se minkä sijoittaja pystyy tekemään, on katsoa, onko Suomi Nato-maa vai ei. Naton ulkopuolella tai sisäpuolella olemisella on myös taloudellinen kysymys, joka vaikuttaa kansainvälisten sijoittajien ja huippuosaajien haluun muuttaa tai panostaa Suomeen.”
Asuntosijoittaja nukkuu yönsä rauhassa
Sijoittajille Ukrainan sota tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa hajautustaan eri omaisuusluokkien välillä.
”Asuntosijoittaja on nukkunut paremmin yönsä kuin pörssisijoittaja”, Rokkanen kertoo.
Sijoitusmuotojen eroavaisuus näkyy Rokkasen mukaan muutenkin: ”Asuntoihin kohdistuva kysyntä on lähtökohtaisesti vakaampaa ja muutokset hitaampia. Pörssissä olevien yritysten liiketoimintaympäristössä muutoksia taas tapahtuu nyt hyvin nopealla syklillä.”
Rokkanen nostaa esimerkiksi Finnairin, jonka bisnesmalli on vaarantunut yhdessä yössä: ”Finnair on saanut suurta strategiaetua lyhyemmästä lentoreitistä Venäjän yli moneen Aasian suureen kaupunkiin. Jos Venäjän asettama ylilentokielto jatkuu, Finnairia ei enää ole siinä muodossa kuin mitä sen on totuttu olevan. Tilanne tulee heijastumaan myös muuhun Euroopan liikenteeseen, kun Aasian kohteisiin ei enää lennetäkään Helsingin kautta. Tämä tulee vaikuttamaan paitsi Finnairiin, niin myös lentomatkustamisen ympärille rakennettuihin hotelleihin ja ravintoloihin.”
Siltikin muutoksia on odotettavissa myös asuntosijoittajien osalta, mutta ne ovat nousupaineessa olevia huoltovastikkeita lukuun ottamatta tilannekohtaisia: ”Jos vuokralaisena on venäjän kansalainen, voi eteen tulla tilanne missä vuokralainen ei pysty käyttämään omaa pankkitiliään. Yksittäisillä paikkakunnilla tilanne voi puolestaan olla se, että paikallisesti merkittävä työnantaja alkaa lomauttamaan työntekijöitään.”
Myös pidemmän aikavälin seuraamukset riippuvat siitä, mistä kohtaa Suomea sijoitusasuntonsa sattuu omistamaan: ”Yksi riskiskenaario on sellainen, että pakotteiden hidastama idänkauppa tulee iskemään Lappeenrannan, Imatran, Haminan ja Kotkan kaltaisiin kaupunkeihin ja tulee sitä kautta heijastumaan muuttoliikkeeseen.”
