Keräily ja taide on erikseen, mutta sijoituksena NFT kannattaa jättää ammattimaisesti toimivalle sijoittajille.
NFT tulee sanoista non-fungiable token ja tarkoittaa lohkoketjuun kirjoitettua useimmiten kuvalla varustettua merkintää siirrettävissä olevasta omistajuudesta.
On monta syytä ostaa NFT. Kyseessä voi olla keräilyharrastus, taide, peli tai klubijäsenyys. Tässä artikkelissa perehdytään NFT-omistuksiin nimenomaan sijoituksellisesta näkökulmasta.
NFT-maailmassa ja kryptoissa laajemminkin perustuu ajatus hajautetusta ja entusiastien mielestä reilummasta maailmasta, joka mahdollistaa piensijoittajan sijoitukset korkean tuottopotentiaalin sisältämiin aikaisen vaiheen projekteihin. Tämä hajautuksen ideologia näkyy vaikkapa rajoituksina, missä yksi sijoittaja saa osallistua uuteen projektiin korkeintaan etukäteen määrätyllä maksimisummalla.
Jotakin on saavutettu, mutta hajautetun järjestelmän ihanteesta huolimatta NFT-maailma sisältää edelleen keskittämistä suosivia rakenteita, joiden takia perinteinen rahasto on suurimmalla osalle sijoittajista edelleen se kaikista järkevin vaihtoehto.
Tässä viisi syytä miksi NFT-kenttä kannattaa jättää ammattimaisesti toimiville sijoittajille siitä huolimatta, että tuottopotentiaali on kova.
1. Heikko käyttäjäkokemus
NFT:n ostaminen ei ole helppoa. Mistään rakettitieteestä ei ole kysymys, mutta käyttäjäkokemus ei ole parhaimmasta päästä. Käyttäjän pitää miettiä tietoturvaa ja siihen liittyviä ratkaisuja ennen kuin tekee yhtään mitään.
Kryptolompakko tai useampikin pitää avata, mikä jo itsessään on oma prosessinsa. Lisäksi NFT:n ostoon tarvittava kryptovaluutta pitää ostaa joltakin markkinapaikalta ja siirtää lompakkoon. Tätä varten markkinapaikallekin pitää rekisteröityä.
Kaikki tämä vie aikaa ja vaivaa. NFT-sijoitusten riskitason vaatiman hajautuksen muihin omaisuusluokkiin huomioiden, jää piensijoittajan tuntipalkka helposti liian pieneksi.
2. Verotus
NFT:n myyntivoitto on verotettavaa tuloa. Samalla kryptojen keskinäinen ja FIAT-rahan välinen vaihtaminen aiheuttaa veroseuraamuksia. Työtä helpottavat erilaiset maksulliset palvelut, mutta ne eivät välttämättä tue NFT-teknologiaa.
Veroilmoitus vaatiikin paitsi palveluntarjoajien kartoitusta myös manuaalista verolaskentaa, joka voi olla monelle haastavaa.
3. Hype
Kassavirtamalleihin tottuneen sijoittajan voi olla ylipäätään vaikea hahmottaa, että projektin onnistumisen ja projektin päälle rakennetun krypton hinnan välillä on yhteys.
Voidaan keskustella, spekuloida ja hypetellä siitä tulisiko etherin hinnan olla 1000 vai 4000 euroa, mutta se on selvää, että etherin markkina-arvo ei olisi lähelläkään nykyisiä tasojaan, mikäli projekti nimeltään Ethreum olisi flopannut täysin.
Ethereum on älysopimusalusta ja etheriä tarvitaan pyörittämään tätä alustaa. Etherille on kysyntää, koska älysopimusalustaa halutaan käyttää, ei siksi että se maksaisi osinkoja.
Tällainen ”me myydään teille etukäteen polttoainetta, jota voidaan vain ja ainoastaan käyttää näihin autoihin, joita me teiltä saaduilla rahoilla tulemme rakentamaan” on tyypillinen rakenne kryptomaailmassa.
Jos auto valmistuu ja sitä käytetään, tulee polttoaineelle olemaan kysyntää ja sitä kautta aito markkina-arvo. Jos auto ei koskaan valmistu, on polttoainekin arvotonta. NFT voi olla ”kulumaton” avain palveluun tai NFT voi antaa oikeuden saada kryptomuotoista ”kuluvaa” polttoainetta tasaisella syötöllä.
Ei-ammattimaiselle sijoittajille tällaisten rakenteiden tunnistaminen on haastavaa senkin takia, että kaiken päällä pyörii vuosituhannen vaihteen teknokuplaan verrattavissa oleva hype tai pahempikin.
Tahallaan tai tahattomasti nostettu hype saattaa nostaa NFT-kokoelman lyhyen aikavälin hintaa merkittävästikin. Teknologiaan liittyy omat sudenkuoppansa, kuten saman käyttäjän tekemät hypeä nostattavat korkean kauppahinnan kaupat lompakosta yksi lompakkoon kaksi. Alla olevan arvon päällä istuva hypetys tekee NFT-kentästä sijoittajalle haastavan ympäristön, jonka logiikkaa voi olla vaikea ymmärtää.
4. Osaavien yhteisöjen hinta
NFT-buumin alta löytyvien rakenteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen vaatii pääsyjä osaaviin yhteisöihin. Yhteisöistä löytyy tietoa ja sitä osaamista mitä itsellä ei ole. Yhteisöjen kautta avautuu myös etuoikeutettu pääsy uusien projektien merkintöihin.
Yleisesti hyväksi ja toimivaksi tunnetun yhteisön tunnistaminen ei riitä, koska hinta saattaa olla liian kova. Esimerkiksi Solana Monkey Business -yhteisöön pääsee jäseneksi hankkimalla oman NFT:n. Kyseisen NFT:n markkinahinta tätä kirjoittaessa lähtee noin 22 700 eurosta ja ylöspäin.
Tätä pääomapanosta ei välttämättä menetä kokonaan. On mahdollista, että kyseisen NFT:n saisi myöhemmin myytyä jopa voitolla. Vaikka rahat saisi myöhemmin takaisin on NFT:tä kuitenkaan mahdoton ostaa, jos tilillä ei ole tarpeeksi katetta.
Tästä syystä piensijoittajan on pakko valita yhteisönsä hinta, ei laatu, edellä.
5. Huijaukset
Oman tietoturvan lisäksi NFT-sijoittajan on pakko varautua suoriin huijausyrityksiin. Näitä on NFT-maailmassa todella paljon, joista tyypillisin on rakennetta ”klikkaa tätä linkkiä ja aukaise lompakkosi”. Kun lompakon aukaisee, ovat rahat mennyttä.
Asian tekee ongelmaiseksi se, että huijarit naamioituvat luotettavaksi pidetyksi toimijaksi esimerkiksi kuvakaappaamalla yrityksen tai tunnetun projektin logon ja naamioitumalla kyseisen projektin vetäjäksi.
Ammattimainen sijoittaja pystyy minimoimaan tällaisen riskin omien prosessien ja rahaa maksavan kylmälompakon avulla. Ammattimainen sijoittaja on myös usean yhteisön jäsen ja saa tätä kautta todennäköisemmin tietää vaikkapa siitä, että uuden NFT-projektin kommunikaatiokanava on hakkeroitu ja sieltä tulleet viestit varastamiseen tähtääviä huijauksia.
Toimituksen blogi on kategoria, jonka tarkoitus on herättää keskustelua ja se voi sisältää voimakkaitakin mielipiteitä.
