Asumisen toiveissa on tapahtunut selkeä muutos koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Varsinkin ensimmäinen koronakevät sai ihmiset toteuttamaan omakotitalohaaveitaan.
Muutos on näkynyt paitsi vanhojen omakotitalojen kaupassa, myös uusien omakotitalojen rakentamisen kohdalla.
”Viime vuonna alettiin rakentamaan 8000:a uutta taloa, mikä on tuhat taloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Rakennuslupahakemukset kertovat jo ennakkoon, minkä verran taloja tullaan rakentamaan. Nyt rakennuslupia on haettu 18 % enemmän kuin edellisvuonna”, kertoo Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen.
Rautiaisen mukaan rakentamisinnostus näkyy siinä, että rakennusluvan saamisessa voi kestää. Samalla vallitsevalla maailmantilanteella voi olla vaikutuksensa materiaalien saatavuuteen.”
Omakotitaloilta halutaan nyt valmiimpia kokonaisuuksia.
Omakotitalon rakentaminen mahdollistaa omien yksilöllisten toiveiden toteuttamisen joustavammin kuin vanhempaan taloon muuttaessa. Nyt kodilta toivotaan esimerkiksi työtiloja, kertoo Messukeskus tiedotteessaan.
Yksi keskeinen päätös omaa taloa rakennettaessa on lämmitysmuoto. Sähkölämmitys oli vallitseva järjestelmä vielä 80–90-lukujen taloissa, mutta nyt lämpöpumput ovat yleisin valinta.
Tällä hetkellä suosituin tapa rakentaa omakotitalo on hankkia muuttovalmis avaimet käteen -talo, kertoo Rautiainen. Toiseksi suosituin muoto on täysin valmiin uuden omakotitalon ostaminen, jolloin ostaja ei ole itse rakennuttajana. Kolmanneksi suosituimpana on perinteinen talopaketti, jossa tehdään tai teetetään itse työt.
”Paikalla rakentamisen osuus omakotitaloista sen sijaan pienenee. Nyt hankitaan entistä valmiimpia kokonaisuuksia ja omakotitalorakentaminen ammattimaistuu. Silti on edelleen porukkaa, joka haluaa tehdä itse, ja se on minusta hieno juttu”, muistuttaa Rautiainen.
Etätöitä tehdään nyt entistä enemmän, mikä on vapauttanut ihmiset asumaan kauempana työpaikoista. Samasta syystä myös mökkejä ja vapaa-ajan asuntoja hankitaan yhä enemmän sekä remontoidaan ympärivuotisiksi.
Suomen sisällä muutetaan entistä enemmän kehyskuntiin, mutta muuttoliike ulkomailta suuntautuu isoihin kaupunkeihin.
”Isoissa kaupungeissa on liian vähän tontteja tai korkeammat hinnat, jolloin muutetaan kehyskuntiin. Korona-ajan ilmiönä on se, että pääkaupunkiseudun kunnissa on nähty muuttotappiota, ja voittajia ovat Tampere, Oulu, kehyskunnat ja maakuntakeskukset”, kertoo Rautiainen.
