Torontolaisen Rosenberg Research & Associatesin pääekonomisti ja strategi David Rosenberg näkee tummia pilviä sijoitusmarkkinoiden yllä. Rosenbergin näkemyksen mukaan Fedin koronnostot johtavat taantumaan jo ensi kesänä. Näkemykselle on järkisyy, sillä Fed ei ole juuri koskaan onnistunut taltuttamaan inflaatiota ilman taantumaa.
Rosenberg kritisoi Fediä koronnostojen ajoittamisesta. Yhdysvaltain talouskasvussa on hidastumisen merkkejä. Fed on koronnostojen kanssa myöhässä. Korkoja kannattaa yleensä nostaa vahvistuvan talouskasvun tilanteessa, ei kulmakertoimeltaan hiipuvan BKT:n kasvun aikana. Myös ekonomistit ovat huomanneet ”pehmentyneet” makrotilastot ja laskeneet Yhdysvaltain talouskasvuennusteita.
Koronnostot vaikuttavat luonnollisesti amerikkalaisten kotitalouksien ja yritysten kysyntään. Se on talouskasvun näkökulmasta huolestuttavaa, sillä yksityinen kulutus on Yhdysvaltain talouskasvun moottori. Sen osuus on peräti noin 68 prosenttia nimellisestä bruttokansantuotteesta.
Amerikkalaisten reaalipalkat ovat nyt laskeneet jo viisi kuukautta peräjälkeen. Reaalipalkkojen kehitys korreloi yleensä vahvasti yksityisen kulutuksen kanssa. Rosenbergin mukaan nyt ollaan noususuhdanteen loppuvaiheessa. Piakkoin edessä on siis taantuma. Strategi arvioi sen alkavan kesäkuun ja elokuun välillä.
Rosenberg suosii defensiivisiä sijoituskohteita
Sykliset sektorit kuten kuluttajatuotteet ja -palvelut, investointitavarat sekä teollisuus kärsivät kysynnän laskusta. Lisäksi erityisesti kiinteistöjen hintakehitykselle kallistuva rahan hinta on negatiivinen ajuri.
Luonnollisesti defensiiviset sektorit ovat suhteellisia voittajia korkojen noustessa. Muun muassa päivittäistavaroiden, elintarvikkeiden, terveyspalveluiden sekä lääkkeiden kysyntään ei taloussyklien muutokset vaikuta samalla tavalla kuin syklisiin sektoreihin.
Rosenbergin näkemyksen mukaan sekä osakkeet että kiinteistöt ovat kuplahinnoissa Yhdysvalloissa. Viimeisen vuoden aikana asunnot ovat kallistuneet noin 19 prosenttia. Se on huima lukema, sillä keskimäärin asuntojen hinnat nousevat noin prosentin tai kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin inflaatio.
Rosenberg arvioi, että asuntojen hinnat ovat tällä haavaa 27-35 prosenttia yliarvostettuja verrattuna inflaatioon ja palkkatasoon. Yksiö maksaa Yhdysvalloissa kahdeksan kertaa keskimääräisen vuosipalkan verran. Hinta on suhteessa palkkatasoon yli 50 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1968. ”Normaalissa” markkinatilanteessa yksiön hinta on ollut noin viisi kertaa vuosipalkka. Siispä asunnoissa on paljon laskuvaraa varsinkin, jos korkotaso kohoaa.
Fedin koronnostot alkoivat liian myöhään, mutta nyt ei saisi olla kiire
Yhdysvaltain keskuspankkia on kritisoitu viime aikoina siitä, että se jatkoi arvopaperien osto-ohjelmaa ja piti korkotason matalana, vaikka talouskasvu oli jo vahvaa. Rosenberg arvioi, että rahapoliittinen elvytys teki vain rikkaista rikkaampia, mutta ei auttanut muuta kansaa.
Sopiva ajankohta rahapolitiikan kiristämisen aloittamiseen olisi ollut noin vuosi sitten. Se juna on kuitenkin jo mennyt ja Fedin ei tulisi enää liikaa kiirehtiä koronnostojen kanssa. Keskuspankilla on kuitenkin tällä hetkellä suuret paineet toimia. Sen toimintaan on kohdistunut kasvavaa kritiikkiä korkean inflaation vuoksi.
Rosenbergin mielestä nyt on perusteltua pitää osa varoista käteisessä. Hän odottaa monien sijoitusinstrumenttien arvon laskevan. Se saattaa avata myös ostopaikkoja.
Sijoittajan kannattaa suosia nyt myös defensiivisiä sijoituskohteita. Lisäksi Euroopan maiden siirtyessä asteittain pois venäläisestä energiasta, amerikkalaisista energiayhtiöistä nestemäistä maakaasua, ydinvoimaa ja uraania tuottavat yhtiöt ovat oiva valinta.
Rosenbergin näkemyksen mukaan hyödykkeet kuten raaka-aineet ovat kallistuneet nyt jo liian voimakkaasti. Sitä vastoin tiettyjen raaka-aineyhtiöiden osakkeet ovat jopa halventuneet. Eriytymisen vuoksi Rosenberg olisi varsin varovainen raaka-ainesijoitusten kanssa.