Rahastotietoa

Suomalaisten pörssisijoitukset lähes arvottomina jumissa Venäjällä

Kotimaisista Venäjälle sijoittavista rahastoista sijoittajat eivät voi lunastaa sijoituksiaan, koska Moskovan pörssi on suljettu toistaiseksi.

Länsimaiden talouspakotteet Ukrainaan hyökännyttä Venäjää kohtaan ovat ennennäkemättömän voimakkaat.

EU on hyväksynyt kolme rajoittavien toimenpiteiden pakettia.

Ensimmäinen paketti sisältää kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä, rajoituksia taloussuhteissa Donetskin ja Luhanskin alueiden osiin, jotka eivät ole hallituksen valvomia ja taloudellisia rajoituksia. Toinen paketti sisältää henkilöpakotteita, jotka koskevat muun muassa Vladimir Putinia, Sergei Lavrovia ja Venäjän valtionduuman jäseniä.

Kolmas paketti sisältää kaikille venäläisille lentoliikenteen harjoittajille määrätyn kiellon lentää EU:n ilmatilassa ja päästä EU:n lentokentille, liiketoimien kiellon Venäjän keskuspankin kanssa ja seitsemää venäläistä pankkia koskevan SWIFT-sulun.

Pakotteiden todellinen iso sinko tuli käyttöön, kun EU ja Yhdysvallat tekivät nopeasti päätöksen sulkea tiettyjä venäläisiä pankkeja kansainvälisen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle.

Vuonna 1973 perustettu SWIFT-järjestelmä on pankkien omistama tiedonvaihtoverkko, jonka piirissä on mukana yli 11 000 pankkia yli 200 maasta. Järjestelmän läpi kulkee päivittäin yli 42 000 miljoonaa transaktiota.

Pakotteet kohdistuvat kaikkiin niihin venäläispankkeihin, joille kansainvälinen yhteisö on aiemmin asettanut pakotteita, sekä tarvittaessa muihin instituutioihin. Pankkien rahavirtojen katkaiseminen rajoittaa massiivisesti niiden toimintamahdollisuuksia.

Lisäksi toimilla puututaan myös Venäjän keskuspankin varoihin niin, että pyritään estämään Venäjän mahdollisuutta tukea vapaassa pudotuksessa olevan ruplan arvoa keskuspankin suurella valuuttavarannolla. Valuuttavaranto on suuruudeltaan noin 600 miljardia dollaria.

Pakotteiden vaikutukset näkyvät jo nyt.

Venäjän pörssi lähti syöksyyn ja Moskovan pörssi on laitettu kiinni. Ruplan arvo on romahtanut ja maan keskuspankki on joutunut nostamaan ohjauskoron 20 prosenttiin. Lisäksi lukemattomat länsimaiset yritykset ovat päättäneet lopettaa toimintansa Venäjällä.

Pakotteilla on kuitenkin hintansa ja niiden maksajiksi joutuvat myös suomalaissijoittajat.

Helsingin Sanomat kertoo, että Suomessa ainakin seitsemän Venäjään sijoittavaa rahastoa, joilla oli yhteensä rahastoissa pääomaa 620 miljoonaa euroa. Niissä sijoittajia oli yhteensä noin 80 000.

Summa ei kuitenkaan ole iso, kun otetaan vertailukohdaksi kaikkien suomalaisten sijoitusrahastojen pääoma, joka tammikuun lopussa oli 150 miljardia euroa.

Sijoittajien varat ovat nyt siis jumissa Venäjällä, koska rahastoyhtiöt eivät pysty myymään venäläisosakkeisiin tekemiään sijoituksia Moskovan pörssin sulun vuoksi.

Esimerkiksi Nordea-rahastoyhtiön toimitusjohtaja Tanja Eronen kertoo, että Nordea haluaa kokonaan pois Venäjän markkinoilta, mutta tällä hetkellä se ei onnistu. Koska Moskovan pörssi on kiinni ja rahastojen säännöt estävät varojen liikuttelun, rahasto on pakko sulkea.

Suomalaisten suorien osakesijoitusten ja rahastosijoitusten tämän hetken arvoa ei tiedetä, mutta selvää on, että tappiot ovat suuria. Kun Moskovan pörssi aukeaa, jatkuu pörssin syöksykierre alaspäin. Lisäksi ruplan arvon romahdus syö sijoitusten euromääräistä arvoa. Suurimpiin kotimaisiin Venäjä-rahastoihin liittyy valuuttakurssiriski.

Suomalaisten eläkevaroja ei kuitenkaan Venäjällä ole ollut enää siinä vaiheessa, kun Ukrainan sota alkoi. Ylen mukaan niitä on vähennetty jo Venäjän Krimin-valtauksen ja aiempien sanktioiden seurauksena.

Esimerkiksi Varmalla ei ole suoria sijoituksia Venäjällä lainkaan. Ilmarisen ja Elon omistuksista Venäjä muodostaa murto-osan eli 0,2 prosenttia, Yle kertoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös