Kotitalouden kolme tärkeintä juridista asiakirjaa ovat avioehto, testamentti ja edunvalvontavaltakirja. Näin neuvoo asianajaja Sanna Svahn Me Naiset -lehdelle antamassaan haastattelussa.
Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi antaa toiselle henkilölle oikeuden hoitaa asioitaan silloin, jos hän ei itse ole kykenevä niitä hoitamaan. Tyypillisesti tällainen tilanne syntyy, kun valtuuttaja sairastuu vakavasti.
Usein valtuutus annetaan henkilön lähiomaiselle, kuten sisarukselle, aviopuolisolle tai lapselle.
Valtakirjan laatimisessa valtuutuksen antajan kannattaa miettiä, mitä ovat sellaisia tärkeitä asioita, jotka valtuutetun pitäisi tietää valtakirjan antajan asioita hoitaessa.
Valtuutuksen sisältö voi olla hyvin yleisluontoinen taloudellisia asioita tai muita henkilöä koskevien asioiden hoitoa varten annettu valtuutus, tai valtuutus voidaan myös rajata koskemaan vain tiettyjä oikeustoimia, asiaa tai omaisuutta.
Valtuutus voi koskea esimerkiksi pankkiasioita ja muita taloudellisia asioita tai esimerkiksi terveydenhoitoa koskevia asioita. Jos valtakirjalla on annettu yleinen valtuutus, on valtuutetulla oikeus hoitaa kaikkia valtuuttajan asioita.
Useita hyötyjä
Valtakirja kannattaa tehdä hyvissä ajoin siltä varalta, että oma toimintakyky heikkenee sairauden, onnettomuuden, ikääntymisen tai muun toimintakykyä heikentävän syyn seurauksena.
Edunvalvontavaltuutuksen hyödyt ovat kiistattomat.
Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö päättää itse, kuka hoitaa hänen raha- ja talousasioitaan sekä muita asioita, jos henkilö ei kykene hoitamaan omia asioitasi onnettomuuden, sairauden, vanhuuden tai muun toimintakykyä heikentävän syyn seurauksena.
Edunvalvontavaltakirjan tekemällä henkilö voi varmistaa, että päätösvalta hänen omista asioistaan pysyy omissa käsissä ja läheiset voivat hoitaa asioita mahdollisimman helposti, joustavasti ja edullisesti. Ilman edunvalvontavaltuutusta asioiden hoitaminen on vaikeampaa ja kalliimpaa.
Edunvalvontavaltakirjan tekemällä henkilö voi myös poistaa läheisiltään kaiken ylimääräisen viranomaisasioinnin, kuten vuositilintekovelvollisuuden ja lupa-asioinnin holhousviranomaisen eli Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kanssa.
Ilman edunvalvontavaltuutusta hoidosta tulee raportoida vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle, ja edunvalvoja tarvitsee monen asian hoitamiseen DVV:n luvan.
Miten edunvalvontavaltakirja laaditaan?
Edunvalvontavaltakirjan voi laatia täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. Valtakirjalla henkilö voi määritellä, kuka hänen asioitaan hoitaa, millaisia asioita valtuutettu saa hoitaa ja miten niitä pitäisi hoitaa. Lisäksi valtuutuksen antaja voi määritellä, miten valtuutetun toimintaa pitäisi valvoa.
Edunvalvontavaltakirjaa ei tarvitse hyväksyttää kenelläkään. Valtuutettu lähettää valtakirjan Digi- ja väestötietovirastoon vahvistettavaksi vasta silloin, kun valtuutuksen antaja ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan.
Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten tehdään kirjallisesti, ja valtuuttajan on kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava valtakirja tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan.
Todistajien täytyy saada tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse kertoa heille sen sisältöä.
Toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu
Valtakirjassa on hyvä nimetä myös toissijainen valtuutettu. Tämä kannattaa määritellä siltä varalta, että varsinainen valtuutettu on pysyvästi kykenemätön toimimaan valtuutettuna tai hän ei halua ottaa tehtävää vastaan.
Toissijaisia valtuutettuja voi nimetä useamman. Tällöin valtakirjaan on hyvä laittaa merkintä siitä järjestyksestä, jossa heidän toivotaan ryhtyvän tehtävään.
Valtakirjaan kannattaa nimetä myös varavaltuutettu, joka on tarpeen esimerkiksi niissä tilanteissa, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä esimerkiksi sairauden takia.
Varsinainen valtuutettu voi tulla tilapäisesti estyneeksi myös esteellisyyden takia. Tällöin olisi hyvä, että valtakirjassa olisi nimetty varavaltuutetun tehtävään esimerkiksi perheyhteisön ulkopuolelta henkilö, joka ei ole esteellinen hoitamaan asiaa. Esteellisyystilanne saattaa syntyä esimerkiksi osituksessa ja perinnönjaossa tai kun valtuuttajan omaisuutta myydään.
Lisätietoja edunvalvontavaltakirjan laatimisesta löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto
