Osakesijoittajat joutuvat sopeutumaan nyt uudenlaiseen epävarmuuteen.
Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan on iso shokki paitsi Venäjälle myös maailmantaloudelle. Länsimaiden talouspakotteet Venäjää kohtaan ovat historiallisen kovat. Niiden seurauksena Moskovan pörssi on suljettu ja ruplan arvo on romahtanut.
Ekonomistien arvioiden mukaan Venäjän bruttokansantuote tulee romahtamaan vähintään 10 prosenttia. Pakotteiden vuoksi kuitenkin talouden kasvuennusteita on jouduttu leikkaamaan myös länsimaissa.
Alkuvuosi on ollut osakemarkkinoille vaikea. Jo ennen Ukrainan sotaa osakemarkkinoiden näkymiä varjostivat inflaatiohuolet ja odotukset korkojen noususta.
Yhdysvaltojen keskuspankki piti keskiviikkona odotetun avomarkkinakomitean kokouksen, jossa se päätti nostaa odotusten mukaisesti ohjauskoron nollasta 0,25–0,50 prosentin vaihteluvälille.
Kokouksen painoarvoa nosti se, että Fed ennakoi nyt nostavansa ohjauskorkoa kuusi kertaa tänä vuonna, eli kaikissa loppuvuoden kokouksissa. Jos keskuspankki pitää kiinni suunnitelmastaan, on ohjauskorko lopulla jo 1,75–2,0 prosentin välillä. Ensi vuodelle Fed ennustaa kolmea koronnostoa, mikä tarkoittaisi jo yli kahden prosentin ohjauskorkoa.
Korot nousussa
Torontolaisen Rosenberg Research & Associatesin pääekonomisti ja strategi David Rosenberg näkee tummia pilviä sijoitusmarkkinoiden yllä.
Rosenbergin näkemyksen mukaan Fedin koronnostot johtavat taantumaan jo ensi kesänä. Näkemykselle on järkisyy, sillä Fed ei ole juuri koskaan onnistunut taltuttamaan inflaatiota ilman taantumaa.
Rosenberg kritisoi Fediä koronnostojen ajoittamisesta. Yhdysvaltain talouskasvussa on hidastumisen merkkejä. Fed on koronnostojen kanssa myöhässä. Korkoja kannattaa yleensä nostaa vahvistuvan talouskasvun tilanteessa, ei kulmakertoimeltaan hiipuvan BKT:n kasvun aikana.
Myös ekonomistit ovat huomanneet ”pehmentyneet” makrotilastot ja laskeneet Yhdysvaltain talouskasvuennusteita.
Keskuspankki on nyt selvästi muuttamassa kurssiaan, sillä koronnosto on ensimmäinen sitten joulukuun 2018. Fed on pitänyt ohjauskoron alhaalla koronapandemian aiheuttaman shokin vuoksi. Nyt kun talous on Yhdysvalloissa voimakkaasti elpynyt ja inflaatio kiihtynyt, on keskuspankin vedettävä suitsista.
”Keskuspankit ovatkin todella hankalassa paikassa, jossa sekä korkojen nosto että nostamattomuus näyttävät virheiltä”, toteaa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen artikkelissaan.
Sijoitusympäristö uudenlaisessa tilassa
Osakemarkkinoilla on nähty viime aikoina voimakkaita kurssiliikkeitä sekä ylös että alas. Suomisen mukaan se on tavallista epävarmoina aikoina.
”Sijoittajat ovat yhä sopeutumisvaiheessa, missä aina finanssikriisin lopusta jatkunut ajanjakso, jossa talous määräsi politiikan toimet ja elvytystä lisättiin aina ongelmien edessä, on kyseenalaistettava. Geopolitiikan äärimmäinen kiristyminen ja kireämpi rahapolitiikka muodostavat ympäristön, johon emme ole tottuneet”, Suominen toteaa.
Osakkeet ovat nyt S-Pankin salkuissa alipainossa. Suomisen mukaan epävarmuus jatkuu ja riskit ovat niin taloudessa kuin markkinoillakin ylöspäin.
”Ukrainan sodan helpottaminen auttaisi markkinoita, mutta talouskuvan tasapainottaminen on jatkuva haaste parhaassakin tapauksessa. Markkinalaskun myötä osakkeiden arvostus ei ole yhtä kallis kuin aiemmin, mutta talousnäkymien tulisi vähintään vakautua ennen kuin uusi nousu olisi tukevalla pohjalla.”
Pankki suosii nyt matalan tuottotason rahamarkkinasijoituksia.
”Valtionlainakorot ovat nousseet, ja siksi olemme suosineet rahamarkkinoita ja pitäneet valtionlainat alipainossa. Nollatuotto rahamarkkinoilta on parempi kuin miinustuotto muilta markkinoilta”, Suominen perustelee.
Talousnäkymien heiketessä myös riskiset high yield -yrityslainat ovat nyt S-Pankin salkuissa alipainossa. Suomsien mukaan lainojen korot ovat matalat ja samaan aikaan maksuhäiriöriskit ovat kasvamassa, joten tuotto suhteessa riskiin ei enää houkuttele.
Kehittyvät osakemarkkinat suosiossa
Osakkeista kehittyvillä markkinoilla on vielä tässäkin epävarmassa tilanteessa tuottomahdollisuuksia, päästrategi uskoo.
”Venäjää lukuun ottamatta kehittyvien osakemarkkinoiden näkymät ovat kuitenkin länsimaita vahvempia, joten pidämme muut kehittyvien maiden osakkeet ylipainossa. Isoin tuki niille tulee Kiinasta, jossa viime vuoden politiikan kiristyksen ja osakeheikkouden jälkeen suunta on muuttunut taas elvyttäväksi.”
Osakemarkkinoista S-Pankki alipainottaa nyt Eurooppaa, sillä nousevat öljyn ja maakaasun hinnat ovat myrkkyä maanosan ennestäänkin hauraalle taloudelle ja markkinalle, Suominen perustelee.
Suomen ja Yhdysvaltain osakkeet ovat neutraalissa painossa.
”Helsingin pörssissä on useita yhtiöitä, jotka kärsivät pakotteista ja Venäjän toimintojen sulkemisesta, mikä karisti aiemman myönteisyytemme. USA puolestaan on osakemarkkinoiden turvasatama epävarmoina aikoina, joten huolimatta Yhdysvaltain osakkeiden kalleudesta, nostimme ne neutraaliin salkuissamme”, Suominen toteaa.
