Länsimaat ovat kohdistaneet Venäjään historiallisen kovat pakotteet sen hyökättyä Ukrainaan. Venäjä saattaa ottaa käyttöön omat vastapakotteensa, jotka saattaisivat rajoittaa energian ja raaka-aineiden vientiä maasta Eurooppaan.
Venäjän massiivinen hyökkäys Ukrainaan ravistelee maailmantaloutta jo nyt ja erityisesti Eurooppaa monella tavalla.
Esimerkiksi euron arvo on laskenut nopeasti. Vielä viime toukokuussa euron arvo oli 1,22 dollaria, mutta nyt kurssi on painunut 1,09 dollariin. Euron arvo on laskenut alimmilleen seitsemään vuoteen suhteessa Sveitsin frangiin, joka on dollarin ohella turvasatamavaluutta kriisiaikoina.
Kasvava epävarmuus näkyy myös korkomarkkinoilla. Saksan 10-vuoden velkakirjan arvo on laskenut nopeasti ja painanut sen koron negatiiviseksi, -0,07 prosenttiin. Vielä helmikuun puolessa välissä korko oli 0,3 prosenttia plussalla.
Helsingin pörssissä mojova kurssilasku
Sotatoimet ja pakotteet ovat tietenkin heijastuneet myös osakemarkkinoille.
Helsingin pörssissä on useita Venäjän markkinoista riippuvia yhtiöitä, joten kotimainen pörssimme on herkkä itänaapurissa tapahtuville vaikeuksille. Helsingin pörssin arvosta on kuukaudessa sulanut 17 prosenttia. Samalla ajanjaksolla USA:n S&P 500 -indeksi on laskenut vain 3,3 prosenttia.
Tarjoaako Ukrainan sodan kaltainen geopoliittinen kriisi nyt hyviä ostopaikkoja kylmäpäisille sijoittajille?
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaro kertoo artikkelissaan, että historiasta voidaan nähdä, miten markkinat ovat aiemmin reagoineet konflikteihin.
Nummiaron mukaan konfliktien aiheuttamat reaktiot esimerkiksi maailman suurimmilla osakemarkkinoilla Yhdysvalloissa ovat rajoittuneet sodan syttymisen alkupäiviin.
”Konfliktia seuranneiden 3-6 kuukauden aikana kurssit ovat jopa nousseet ja vuoden kuluttua kurssit ovat olleet selvästi alkuajankohtaa korkeammalla”, Nummiaro kertoo.
Sotien tai geopoliittisten kriisien sijoitusmarkkinavaikutuksissa pätee sama kuin talousvaikutuksiinkin: paikallisuuden iso merkitys. Mitä kauempana markkinat ovat kriisipesäkkeistä, sitä enemmän levottomuuksien vaikutukset laimenevat.
Paikallisuus näkyy Ukrainan kriisissäkin. Osakkeet ovat laskeneet Yhdysvalloissa vain maltillisesti, Suomessa enemmän ja Venäjällä täydellisesti romahtaneet. Nummiaron mukaan osakkeiden maailmanlaajuinen hajautus toimii geopoliittisten riskien hallintakeinona.
Historiassa siis monet kriisit ovat johtaneet ensin markkinoiden lyhyeen laskuun ja sitten vahvaan nousuun. Ne siis voivat tarjota sijoittajille hyviä ostopaikkoja.
Jokaisella kriisillä on kuitenkin omat erityispiirteensä, Nummiaro muistuttaa. Markkinat eivät myöskään pidä pitkittyneestä epävarmuudesta vaan palkitsevat suoraa toimintaa, etenkin jos sotilaallinen ylivoima on selvä. Nummiaron mukaan sodat ovat toimineet myös julkisen kysynnän kiihdyttäjinä, mikä on vahvistanut kotimarkkinoita.
Sijoittajan kannalta keskeinen kysymys: pysyykö sota paikallisena?
En miltä näyttää tämän hetken Ukrainan sodan vaikutus?
”Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, miten nykyisessä sodassa käy. Skenaarioita on lukemattomasti ja kriisin aikajänne on tuntematon. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin sanoa, että paikallisina pysyvät sodat itsessään harvoin johtavat pitkiin osakemarkkinoiden laskukausiin”, Nummiaro esittää.
Toistaiseksi sota on pysynyt paikallisena, Ukrainan rajojen sisällä tapahtuvana sotana. Länsimaat ja Nato ovat toistaiseksi johdonmukaisesti pysytelleet sotatoimien ulkopuolella, eivätkä ole esimerkiksi määränneet Ukrainan aluetta lentokieltoalueeksi. Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii uhkauksillaan estämään Natoa puuttumasta tapahtumiin sotilaallisesti. Naton kynnys puuttua sotatoimiin on korkea, koska Venäjä on ydinasevaltio.
Sen sijaan tämän mittakaavan mittakaavan sota väistämättä nostaa stagflaation, eli korkean inflaation ja samanaikaisen taantuman riskiä.
”Stagflaatio on harvinainen, mutta toteutuessaan haastava sijoitusympäristö. Stagflaation riski pitää sijoittajia toistaiseksi varpaillaan”, Nummiaro toteaa.
Korkomarkkinoilla on jo alettu hinnoitella kasvavaa riskiä synkästä stagflaatioskenaariosta, varoittaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
”Vaikka tarkasteltaisiin keskipitkän aikavälin hinnoittelua – tässä analyysissa kahden vuoden päästä alkavaa kahden vuoden jaksoa – johon lyhyen aikavälin kehityksen ei pitäisi suoraan vaikuttaa, markkinoilla hinnoitellaan samaan aikaan selvästi heikentynyttä kasvunäkymää ja keskuspankin tavoitteen ylittävää inflaatiota”, von Gerich toteaa.
