Markkinakommentit

Vahva viikko takana osakemarkkinoilla – Mikä käänsi suunnan?

Keskeiset USA:n osakeindeksit kallistuivat viiden päivän aikana eniten sitten marraskuun 2020.

Viikko päättyi vahvoissa tunnelmissa, kun perjantaina osakkeet kipusivat Yhdysvalloissa. Seuratuimmista osakeindekseistä S&P 500 kallistui viikon aikana 6,2 prosenttia, Dow Jones 5,5 prosenttia ja Nasdaq 100 peräti 8,2 prosenttia. Kaikki kolme osakeindeksiä kallistuivat eniten sitten marraskuun ensimmäisen viikon 2020, jolloin Yhdysvalloissa oli presidentinvaalit.

Helsingin pörssissä viikko oli myös vahva. Yleisindeksi kallistui reilut viisi prosenttia edellisen perjantain päätösluvuista.

Yksittäisistä yhtiöistä teknologia-alan yritykset olivat vahvassa nosteessa Atlantin takana. Meta Platformsin eli entisen Facebookin osake kallistui peräti 15 prosenttia tällä viikolla. Osakkeiden splittauksesta ja omien osakkeiden osto-ohjelmasta edellisellä viikolla kertoneen Amazonin osake nousi noin 11 prosenttia. Myös Microsoftin osakkeelle viikko oli vahva. Yhtiön markkina-arvo kohosi yli 7 prosenttia.

Sijoittajien huomio on viime päivinä keskittynyt USA:n markkinatilanteen lisäksi Kiinan osakemarkkinoihin.

Siellä on nähty huimia kurssiliikkeitä. Välillä Hong Kongin seuratuin osakeindeksi Hang Seng on halventunut lähes 10 prosenttia päivässä. 

Kurssilaskun taustalla on ollut mahdolliset kauppapakotteet, joita kenties asetettaisiin, jos Kiina tukisi Venäjää Ukrainan sodassa.

Myös nousupäivät ovat olleet Kiinassa jyrkkiä, kun kauppapakotteiden uhka on välillä hieman hellittänyt. Perjantaina kuitenkin julkaistiin uutinen, jossa EU:n virkamies kertoi EU:lla olevan todisteita siitä, että Kiina harkitsee Venäjän auttamista.

Mikä käänsi osakemarkkinoiden suunnan?

Sijoittajat ovat todennäköisesti jo tottuneet Ukrainan sotaan, vaikka se sinällään kuulostaa surulliselta. Geopoliittisten riskien ja sotien vaikutus osakekursseihin on historian saatossa ollut yleensä tilapäinen. Aluksi kurssit ovat laskeneet, mutta ne ovat palautuneet varsin nopeasti seuraavien kuukausien aikana.

Sijoittajilla on taipumus ylireagoida huonoihin uutisiin. Se johtaa yleensä suurempaan kurssilaskuun kuin olisi perusteltavissa yhtiöiden fundamenttien muutoksien perusteella. Esimerkiksi koronapandemian alussa kurssit laskivat huimasti, mutta palautuivat myös nopeasti, kun pahin ylireagointi tasoittui ja rationaalisuus vei voiton. 

Toinen merkittävä tekijä kurssinousuun on öljyn hinnan lasku. Öljyn hinnannousu Ukrainan sodan alussa lisäsi entisestään inflaatiopaineita. Nyt tilanne on sen suhteen tasoittunut. Brent-öljy maksaa nyt noin 108 dollaria barrelia kohti. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen hinta kävi korkeimmillaan jopa noin 139 dollarissa.

Fedin korkokokous keskiviikkona ei merkittävästi kääntänyt suuntaa markkinoilla. Toteutunut 25 korkopisteen koronnosto oli jo hinnoiteltu osakekursseihin. Keskuspankki linjasi nostavansa korkoja vielä kuusi kertaa tänä vuonna.

Seuraavan kerran Fedin keskuspankkiirit kokoontuvat toukokuun alussa. Korkopäätös saadaan 4. toukokuuta.

Markkina hinnoittelee nyt noin 40 prosentin todennäköisyyden, että ohjauskorkoa nostetaan toukokuun kokouksessa peräti 50 korkopisteellä.

Vahvasta kurssikehityksestä huolimatta osakemarkkinoiden sentimentti säilyy todennäköisesti vaisuna. Sijoittajien riskinottohalukuutta painaa nyt niin rahapolitiikan kiristyminen kuin Ukrainan sota. Riskien kasvaminen ja riskipreemioiden leventyminen on historian saatossa tarkoittanut loistavaa ajankohtaa ostaa osakkeita pitkään salkkuun. 

Taantuma kääntäisi osakekurssit nousuun, jos koronnosto-odotukset sen myötä hellittäisivät

Markkina ei vielä hinnoittele taantumaa Yhdysvaltoihin. Korkomarkkina on ennustanut kaikki taantumat viimeisen 40 vuoden aikana Yhdysvalloissa. Taantuma on tullut vain, jos USA:n valtionlainojen korkokäyristä sekä 10 vuoden ja 2 vuoden että 10 vuoden ja 3 kuukauden välinen tuottoero on kääntynyt laskevaksi tai siis ollut negatiivinen. Nyt ollaan edelleen kaukana kyseisestä tilanteesta.

Toisaalta Yhdysvaltain keskuspankki ei ole käytännössä koskaan onnistunut taltuttamaan yli viiden prosentin inflaatiota ilman taantumaa. Inflaatio oli helmikuussa jo 7,9 prosenttia vuodessa. Myös nopeasti kallistuva öljyn hinta yhdistettynä korkeaan absoluuttiseen hintaan on yleensä johtanut taantumaan. 

Makrotalouden ympäristö on nyt niin epävarma, että osakemarkkinoiden volatiliteetti todennäköisesti säilyy korkeana myös lähikuukausina. Koronnostojen vuoksi uusia osakekurssihuippuja tuskin tullaan tekemään tänä vuonna. 

Koronnosto-odotukset saattavat kuitenkin maltillistua, jos Yhdysvaltoihin tulee taantuma ja sen myötä hyödykkeiden kysyntä heikkenee. Siispä taantuma saattaisi olla jopa positiivinen asia osakemarkkinoille, niin hassulta kuin se tuntuukin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös