Tulostaantuman uhatessa järjestelmällinen sijoittaja rakentaa ostoslistan. Kahdella eri tavalla huomaat alennusmyynnissä olevat ostokohteet.
Koronaepidemian aiheuttamat toimitusketjuongelmat ovat esiintyneet yhtiöiden tuloskommenteissa vasta kvartaalin tai kaksi. Emme siis ole nähneet toimitusketjuongelmien koko vaikutusta talouteen ja yritysten tuloksiin, kun sota Ukrainassa kasvattaa yhtiöiden taloudelliseen suorituskykyyn liittyvää epävarmuutta entisestään.
Venäjälle asetettujen talouspakotteiden aiheuttama kustannusinflaatio ei vielä näy yhtiöiden viimeisimmissä tuloksissa. Markkinat pyrkivät hinnoittelemaan tätä etukäteen, ja koska epävarmuus on suurta, kurssiliikkeet ovat olleet voimakkaita. Helsingin pörssiä painaa lisäksi ulkomaisten sijoittajien osakemyynnit.
Kustannuspaineet rasittavat tuloksia
Jos yritys valmistaa tuotteensa muovista, metallista tai maissista, tuotteen valmistuskustannukset nousevat lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi Anora Oyj:n Altia Industrial divisioonan käyttökate puolittui vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä ohran ennätyskorkean hinnan ja korkeampien kuljetuskustannusten vuoksi.
Tuotteiden pakkaaminen ja kuljettaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin aikaisemmin. Energiaintensiivisillä aloilla sähkön hinta nostaa tuotantokustannuksia nopeasti. Korvatessaan kuluneita tuotannontekijöitä, koneita ja laitteita, uusilla, on niiden hinnat aiempaa korkeammat.
Velkaantuneiden yhtiöiden rahoituskustannuksia kasvattavat nousevat korot, jos keskuspankit lähtevät taistelemaan nousevaa inflaatiota vastaan. Myös palkkakustannukset kasvavat, kun työntekijät alkavat vaatia palkankorotuksia säilyttääkseen edes osan ostovoimastaan.
Suuri osa yhtiöistä saa siirrettyä kasvavat kustannukset hintoihin viiveellä. Jotkut eivät ollenkaan. Yritysten myyntikatteet joustavat alaspäin ja sen seurauksena tulos laskee. Nykyisessä ympäristössä yhtiön hinnoitteluvoimalla onkin erityinen merkitys.
Nämä kehityssuunnat voivat olla lähtölaukaus tulostaantumalle. Tulevien vuosineljännesten aikana tulemme näkemään, mitkä ovat koronan ja Ukrainan sodan tuomien pakotteiden yhteisvaikutus yhtiöiden liiketoimintaan. Goldman Sachs arvioikin taantuman mahdollisuudeksi 20-35 prosenttia.
Ostoslistalla hillitset tunteitasi
Vaikka osakekurssit ovat laskeneet, voi olla ettei hissi ole vielä saavuttanut pohjakerrosta. Koko talletustilin panostaminen osakemarkkinoille mahdollisen laskumarkkinan alkuvaiheessa on riskialtista. Ajallinen hajauttaminen toimii usein parhaiten tai ainakin auttaa säilyttämään hyvät yöunet.
Järjestelmällinen sijoittaja laatii itselleen ostoslistan kurssilaskua varten. Ostoslistalle on tarkoitus laittaa yhtiöitä, joita haluaisit omistaa, jos osakkeen hinta olisi oikea. Tällainen yhtiö ja sen osakekurssi täyttää sijoittajan sijoitussuunnitelman kriteerit, laadulliset vaatimukset eikä yhtiön arvostuksessa ole tavoiteostohinnan saavutettuaan kohtuuttomia odotuksia.
Ostoslistalle siis kirjataan yhtiön lisäksi tavoiteostohinta, jolla sijoittaja pyrkii osakkeet hankkimaan. Hinnan määrittämisessä sijoittaja voi hyödyntää niin teknistä analyysiä, osakkeen arvostusta kuin näppituntumaa. Prosentteja ei kannata kuitenkaan katsoa, koska 50 prosenttia laskenut osake, voi vielä laskea 50 prosenttia.
Laskumarkkinassa sijoittajan ei kannata antaa suurta painoarvoa analyytikoiden tavoitehinnoille. Suurin osa niistä on aina yhtiön nykykurssia korkeammalla. Tavoitehinnat seuraavat osakekursseja viiveellä. Kun osakekurssi laskee, tavoitehinta seuraa perässä.
Osakkeilla on tapana ylireagoida niin alas- kuin ylöspäin. Kun osake saavuttaa sijoittajan määrittämän tavoiteostohinnan, on hyvä pysähtyä ja katsoa ympärille. Onko yhtiö säilyttänyt kilpailukykynsä? Millainen osakkeen arvostus on uudessa tilanteessa tulosennusteisiin nähden? Entä onko markkinatilanne muuttunut olennaisesti ostoslistan laatimisen jälkeen?
Jos perusteet sijoitukselle ovat yhä olemassa, on aika painaa ostonappia.
Kurssihälytykset muistuttavat
Miten pysyä alati liikkuvien osakekurssien perässä?
Suuri osa osakevälittäjistä tarjoaa alustallaan mahdollisuuden asettaa osakkeelle kurssihälytyksen. Nordnetissa hälytys tulee sovelluksen kautta kännykkään, Nordeassa hälytyksen voi tilata sähköpostiin.
Kurssihälytysten haasteena on se, että ne voivat herkästi hävitä kännykän tai sähköpostin ruuhkan sekaan. Kun puhelimessa piippaa hälytys uuden kurssitason saavuttamisesta, tulee se herkästi sivuutettua ajatuksella “katson tämän myöhemmin”.
Kurssihälytys on oiva työkalu muistuttamaan sijoittajaa osakkeen läsnäolosta.
Laita taulukkolaskenta töihin
Jos sinulla on käytössä Googlen Gmail sähköposti, sinulla on pääsy Google Sheets taulukkolaskentaohjelmaan. Se on näppärä työkalu osakkeiden seuraamiseen.
Google Sheets hakee yhtiön nimen, osakkeen hinnan ja monia muita tietoja automaattisesti osakkeen tickerin eli osakesymbolin perusteella. Sheets poimii tietoja useimmista pörsseistä. Samaan taulukkoon voi hakea muitakin tietoja, kuten osakkeen P/E-luvun tai viimeisen 52 viikon alimman ja ylimmän kurssin.
Taulukkoon kannattaa luoda oma sarakkeensa tavoiteostohintaa varten. Ehdollisen muotoilun avulla solun saa vaihtamaan väriä, kun osakkeen hinta laskee alle kirjaamasi hinnan. Jos sijoittaja ei halua ostaa osakkeita laskeviin kursseihin, voi samaa periaatetta hyödyntää myös toiseen suuntaan. Tämä toiminnallisuus saa sijoittajan kiinnittämään huomion oikeaan osakkeeseen oikealla hetkellä.
Toinen Googlen tuote, Youtube, tarjoaa ohjeet seurantataulukon rakentamiseen.
Vastaavanlainen taulukko on rakennettavissa myös Excel taulukkolaskentaohjelmaan.
Millaisilla yhtiöillä on hinnoitteluvoimaa?
Perinteisesti yritykset, joilla on voimakkaita brändejä pystyvät hinnoittelemaan tuotteensa itsenäisemmin. Kuluttajat tai yritykset hankkivat tuotteen, vaikka hinta olisi kilpailijaa korkeampi. Samoin yhtiöt, joiden tuotteiden vaihtaminen toiseen on hankalaa, pystyvät usein siirtämään kasvaneet kustannukset myyntihintoihinsa.
Esimerkiksi edellä mainitun Anoran Koskenkorvaa tavataan ostaa hinnasta riippumatta, varsinkin kun venäläinen vodka ei liene suuressa suosiossa.
Palveluyhtiöiden liiketoiminta voi olla vähemmän altista kustannusinflaatiolle. Niiden tuotannontekijöihin lukeutuu pienemmissä määrin hyödykkeet, joiden hinta määräytyy globaaleilla markkinoilla. Tällaisia yhtiöitä voivat olla esimerkiksi Terveystalo ja Pihlajalinna tai Aallon ja Talenom. Myös IT-konsultit ja ohjelmistoyhtiöt, kuten Tieto ja Vincit, välttyvät monilta inflaation vaikutuksilta.
