Peräti 79 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Väitettä ei torju yksikään ekonomisti, mutta 16 prosenttia on kannastaan epävarma ja viisi prosenttia on vailla mielipidettä.
Tämä käy ilmi ekonomistien mielipiteitä kartoittavasta Ekonomistikoneesta. Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati.
Kommenteissaan moni ekonomisti viittaa Nato-jäsenyyden pienentävän Suomen maariskiä, mutta myös toteaa, että Nato-jäsenyys on ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen, ei taloudellinen kysymys.
”Natoon liittyminen vähentää maariskiä, mikä tukee investointeja. Venäjän rooli Suomen taloudelle on sen verran pieni, että Nato-jäsenyyden mahdolliset negatiiviset vaikutukset Suomen ja Venäjän välisiin taloustoimiin olisivat pienemmät kuin Nato-jäsenyyden positiiviset vaikutukset. Onhan Venäjä tehnyt tähän saakka kauppaa Nato-maidenkin kanssa”, kirjoittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Ekonomistit pitävät Venäjän öljyn tuontitulleja kieltoja parempana.
58 prosenttia Ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että tuontitullit ovat parempi keino rajoittaa Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun vientituloilla kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot. Toista mieltä on yhdeksän prosenttia taloustieteilijöistä ja 33 prosenttia epävarmoja tai vailla mielipidettä.
”Ongelma ei ole nyt niinkään se, että vapaa maailma ostaa venäläistä öljyä vaan se että öljyn tuotanto on Venäjälle hyvin kannattavaa. Venäjältä tuotuun öljyyn kohdistuva tullimaksu tai lisävero pakottaisi Venäjän myymään öljyä entistä halvemmalla suhteessa muualla tuotettuun öljyyn, jos riittävän moni maa ottaa sen käyttöön. Samalla se kerryttäisi verotuloja, jotka voidaan käyttää Ukrainan tukemiseen”, perustelee Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen.
”On mahdollista, että tällä tavalla voitaisiin saada lähes sama vaikutus Venäjän tuloihin, mutta pienemmällä haitalla ostajien talouteen. Tämä voisi mennä myös helpommin läpi vaikkapa Saksan politiikassa”, perustelee puolestaan Ekonomistipaneelin raadin jäsen, professori Janne Tukiainen.
Suomen elinkeinoelämän järjestöt liputtavat nyt avoimesti Naton puolesta.
Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät kannustavat Suomen poliittista johtoa ja eduskuntaa edistämään määrätietoisesti Suomen Nato-jäsenyyttä.
Nato-jäsenyys vahvistaisi järjestöjen mielestä Suomen turvallisuutta, vapautta ja vakautta, selkeyttäisi Suomen asemaa, vähentäisi Suomeen kohdistuvaa maa- ja markkinariskiä sekä siten lujittaisi suomalaisen yritystoiminnan edellytyksiä.
Elinkeinoelämän mielestä Suomen pitää myös vahvistaa puolustusbudjettiaan, jotta puolustusvoimien suorituskyky on turvattu.
”Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut rajulla tavalla ja siksi tulee varmistaa, ettemme jää yksin kriisin kohdatessa. Luotamme valtiojohdon harkintaan, missä aikataulussa turvallisuuspoliittisia johtopäätöksiä tehdään – ei viivytellen mutta huolella, kuten tasavallan presidentti torstaina totesi”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
