EU:n uusi pakotelista on laaja-alainen. Se käsittää muun muassa tuontikiellon kivihiilelle ja tietyille turvepolttoaineille.
Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys on johtanut laajamittaiseen humanitaariseen hätätilaan ja pakolaisuuteen. Euroopan unioni reagoi Venäjän hyökkäykseen asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa uusia pakotteita.
Perjantaina 8. huhtikuuta hyväksytyt pakotteet täydentävät aiemmin hyväksyttyjä EU-pakotteita Venäjän toimintaa vastaan.
Päätöksellä laajennettiin niiden henkilöiden ja yritysten listaa, joihin kohdistetaan pakotteita, jotka liittyvät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin. Listattavien henkilöiden kohdalla on kyse varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.
Lisäksi on kiellettyä asettaa mitään varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti listattujen henkilöiden ja yritysten saataville tai hyödynnettäviksi.
Pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat Venäjän hallitusta tukevien suuryritysten ja rahoituslaitosten johtajia ja media- ja informaatiovaikuttajia sekä hallinnon edustajia. Pakotelistalle kuuluu Venäjän hallitusta tukevia tai siitä hyötyviä liike-elämän vaikuttajia sekä näiden perheenjäseniä.
Pakotelistalle lisätyt yritykset ovat aseteollisuuden yrityksiä. Pakotteita on laajennettu koskemaan myös neljää venäläistä pankkia.
Sektorikohtaisia pakotteita laajennettiin lisäämällä uusia vienti- ja tuontikieltoja.
Vientirajoituksia laajennettiin Venäjän sotilaallisia tai teknologisia kyvykkyyksiä mahdollisesti edistävien ynnä muiden tuotteiden ja teknologian sekä öljynjalostusteknologiaan ja maakaasuun nesteyttämiseen käytettävien tuotteiden ja teknologioiden osalta.
Lisäksi vientikieltolistalle tuli laaja lisäjoukko teolliseen toimintaan liittyviä tuotteita.
Myös ylellisyystuotteiden vientikieltolistaa laajennettiin ja täsmennettiin. llmailusektoria koskevaan vientikieltoon lisättiin lentokoneiden polttoaineet ja niiden lisäaineet.
Tuontikielto asetettiin kivihiilelle ja tietyille turvepolttoaineille neljän kuukauden siirtymäajalla. Listaa tuontikiellon alaisista rauta- ja terästuotteista laajennettiin. Lisäksi tuontikieltoja asetettiin useille muille tuotteille, jotka ovat merkittäviä tulonlähteitä Venäjälle.
Rahoitussektorilla pakotteita laajennettiin asettamalla kielto tarjota suoraa ja epäsuoraa tukea, mukaan lukien rahoitus, venäläisille julkisille toimijoille tai yli 50 prosenttia Venäjän valtion omistamille tai kontrolloimille laitoksille. Venäläisille asetettua yli 100 000 euron talletuskieltoa laajennettiin koskemaan myös kryptovaroja, joiden rajaksi asetettiin 10 000 euroa.
Venäjä suljettiin pois EU-maiden julkisista hankinnoista, muutamin poikkeuksin. Uutena toimena kiellettiin venäläisten ja valkovenäläisten tiekuljetusyritysten maantiekuljetukset EU:n alueella ja asetettiin kielto Venäjän lipun alla purjehtiville aluksille pääsystä EU-maiden satamiin.
Pakotteisiin sisältyy paljon poikkeuksia, jotka on tarkennettu asetustekstissä. EU:n asettamien uusien pakotteiden kokonaisvaikutukset Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan ovat merkittävät, vaikka Suomen vienti Venäjälle on viime kuukausien aikana merkittävästi vähentynyt.
EU ja Yhdysvallat ovat jo aiemmin ottaneet käyttöön historiallisen suuret pakotteet. Nämä aiemmin päätetyt pakotteet kattavat rahoitussektoriin kohdistuvia pakotteita, henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja ja esimerkiksi sensitiivisen teknologian vientikieltoja.
Rahoitussektorin pakotteista kovimpia ovat eräiden pankkien sulkeminen SWIFT-viestinvälitysjärjestelmän ulkopuolelle sekä Venäjän keskuspankin ulkomaisten valuuttavarojen käytön jäädyttäminen. Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jäädytys heikentää pankin kykyä tukea ruplan kurssia tai pankkijärjestelmää.
Yhdysvallat on jo kieltänyt venäläisen öljyn ja muun energian tuonnin. Tuontikielto koskee raakaöljyä, nesteytettyä maakaasua, hiiltä ja tiettyjä muita öljytuotteita. Yhdysvaltojen öljyntuonnista vain noin kolme prosenttia tulee Venäjältä.
Myös Euroopan unionissa valmistellaan luopumista venäläisestä energiasta. Euroopan komissio kertoi maaliskuun alussa aikovansa luopua kahdesta kolmasosasta Venäjälta tuomastaan kaasusta tämän vuoden aikana. Komission suunnitelmissa on luopua Venäjän kaasusta kokonaan vuoteen 2030 mennessä.
Noin 40 prosenttia Euroopassa käytettävästä maakaasusta ja 27 prosenttia öljystä tulee tällä hetkellä Venäjältä. Suomen energiatuonnista peräti 60–65 prosenttia tulee Venäjältä.
”Meidän on oltava riippumattomia Venäjän öljystä, hiilestä ja kaasusta. Emme voi olla riippuvaisia toimittajasta, joka uhkaa meitä suoraan”, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen totesi maaliskuussa.
