Maailman mikrosirutuotantoon on syntynyt ongelma erityisesti pienemmille siruvalmistajille.
Koronapandemia on lisännyt mikrosirujen kysyntää ympäri maailmaa. Ihmisten siirryttyä yhä etenevässä määrin etätöihin, lisääntyi elektroniikan ja sitä myötä mikrosirujen kysyntä.
Mikrosirujen tuotannossa on kuitenkin ollut haasteita.
”Mikrosiruja valmistavia tehtaita koettelivat paitsi koronarajoitukset myös rajut sääolot, kuten kuivuus Taiwanissa vuonna 2021, sekä esimerkiksi tulipalot japanilaisissa tehtaissa vuonna 2020”, kertoo LABORE-tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jani-Petteri Ollikainen artikkelissaan.
Uuden ja yllättävän ongelman mikrosirujen tarjontaan teki Ukrainan sota.
Ollikainen kertoo, että kaksi ukrainalaista yhtiötä Ingas ja Cryoin tuottavat arviolta noin puolet maailman mikrosirujen valmistukseen tarvittavasta neonkaasusta. Sodan vuoksi molemmat yhtiöt ovat joutuneet lopettamaan tuotantonsa.
”Etenkin pahasti sodassa kärsineessä Mariupolissa sijaitsevan Ingasin osalta on olemassa myös huomattava riski tuotantokapasiteetin tuhoutumisesta. Tämä hidastaisi tuotannon uudelleenkäynnistämistä sodan jälkeen merkittävästi”, Ollikainen kertoo.
Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Ingas tuotti 15 000-20 000 kuutiometriä neonkaasua kuukaudessa asiakkailleeen Taiwanissa, Koreassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Tuotannosta noin 75 prosenttia meni siruteollisuudelle, yhtiön kaupallinen johtaja Nikolay Avdzhy kertoo uutistoimisto Reutersille.
Yhtiö sijaitsee Mariupolissa, joka on ollut Venäjän joukkojen piirittämänä.
Odessassa sijaitseva Cryoin tuotti noin 10 000-15 000 kuutiometriä neonkaasua kuukaudessa ennen kuin keskeytti toimintansa 24. helmikuuta, eli sinä päivänä jolloin Venäjä aloitti Ukrainan sodan.
Pula neonkaasusta on nousemassa siis merkittäväksi mikrosirujen tuotantoa jarruttavaksi kiilaksi.
Tässä tilanteessa vahvimpia ovat maailman suurimmat mikrosiruvalmistajat, kuten Intel, Samsung, TSMC ja SK Hynix. Niillä on omia neonkaasuvarastoja, joten ainakaan lyhyellä aikavälillä pula kaasusta ei vaikuta niiden tuotantoon.
Pula neonkaasusta on kuitenkin nostanut jo sen hintaa rajusti. Reutersin mukaan esimerkiksi Kiinassa neonkaasun hinta on noussut jo yli 500 prosenttia viime joulukuusta.
Ollikaisen mukaan sodan pitkittyessä valmistajat kuitenkin saattavat joutua vähentämään tuotantoaan, ellei korvaavaa lähdettä ukrainalaiselle neonille löydy.
”Muualla maailmassa yritykset voivat sodan seurauksena lisätä neonin tuotantoaan, mutta tuotannon käynnistämisessä saattaa kestää useita kuukausia tai jopa muutamia vuosia. Tuotannon hitaan käynnistämisen vuoksi yritykset voivat olla haluttomia investoimaan neonin tuotantoon, mikäli sodasta johtuvat tuotantohäiriöt nähdään lyhytaikaisina”, Ollikainen kertoo.
Mikrosirupulaa saattaa pahentaa myös niiden valmistuksessa tarvittavien metallien puute, joita valmistetaan Ukrainassa ja Venäjällä.
”Ukrainan sota ja koronapandemia ovat paljastaneet globaalien tuotantoketjujen herkkyyden häiriöille ja näyttäisi, että tulevaisuudessa ollaan siirtymässä kohti omavaraisempaa tuotantoa. Esimerkiksi EU on ilmoittanut investoivansa 43 miljardia euroa lisätäkseen omaa mikrosirutuotantoaan”, Ollikainen toteaa.
Mikrosirupula näkyy suurtenkin mikrosiruvalmistajien osakekursseissa. Esimerkiksi Intelin osakekurssi on laskenut vuodessa 24 prosenttia.
Viime vuonna Samsung nousi Intelin ohi suurimmaksi mikrosiruvalmistajaksi. Nyt Intel aikoo kuitenkin investoida 90 miljardia dollaria Euroopan sirumarkkinoille. Eli neonkaasun saatavuushaasteet eivät näytä sitä huolettavan.
Mikäli Ukraina ja Venäjä saavat aikaiseksi rauhan, tietäisi se luultavasti vähitellen neonkaasupulan helpottumista. Silloin Intelin ja muiden mikrosiruvalmistajien osakekurssit saattavat olla nosteessa, mikäli mikrosirujen kysyntätekijät olisivat edelleen hyvät.
Tosin mitään merkkejä rauhasta ei tällä hetkellä ole.
