Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnoille esitysluonnoksen palkka-avoimuudesta. Sen mukaan työntekijöillä olisi vastaedes tiedonsaantioikeuksia muiden työntekijöiden palkoista. Tiedot saisi henkilöstönedustajalta. Jos työpaikalla ei ole henkilöstön edustajaa, syrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada tiedot tasa-arvovaltuutetun kautta.
Hallitusohjelman kirjaukseen perustuvan esityksen tavoitteena on vahvistaa henkilöstön, henkilöstön edustajien ja syrjintää epäilevien työntekijöiden palkkatietämystä ja tiedonsaantia palkoista.
Esityksen pääasiallisena tavoitteena on palkka-avoimuutta tasa-arvolaissa lisäämällä estää sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistää samapalkkaisuuden toteutumista. Esityksellä on tarkoitus vahvistaa myös henkilöstön palkkatietämystä sekä henkilöstön edustajien ja syrjintää epäilevien työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia palkoista.
Suomen Yrittäjät vastustaa lakimuutosta. Sen mukaan ”palkkaurkintalakia” ei työpaikoille tarvita. Hallituksen esitysluonnos on järjestön mielestä epälooginen, juridisesti heikkotasoinen ja puuttuu työntekijöiden yksityisyyden suojaan.
”Palkkasyrjintäepäilylle ei luonnoksen mukaan tarvitse esittää minkäänlaista perustetta. Näin ollen työntekijä voisi koska tahansa pyytää henkilöstön edustajaa pyytämään toisten työntekijöiden palkkatiedot työnantajalta”, Makkula sanoo.
– Esitys on myös epälooginen. Luonnoksen mukaan, jos palkkatiedot on saatu työntekijän suostumuksella, työntekijän edustajan on pidettävä ne salassa. Jos tiedot on saatu ilman suostumusta, työntekijän edustajalla ei ole salassapitovelvollisuutta, ja hän voi luovuttaa toisten työntekijöiden palkkatiedot eteenpäin niitä pyytäneelle työntekijälle, kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula.
Makkulan mukaan yksittäisellä työntekijällä, joka on saanut toista työntekijää koskevia tietoja työntekijän edustajalta tai tasa-arvovaltuutetulta, ei myöskään ole salassapitovelvollisuutta saamiinsa tietoihin, Makkula jatkaa.
Suomen Yrittäjät jätti jo syksyllä eriävän mielipiteen ministeriön työryhmän esitykseen, jonka valmistelua on jatkettu poliittiseen käsittelyyn perustuen.
”Tasa-arvo toteutuu suomalaisessa työelämässä useilla mittareilla erinomaisesti. Työlainsäädäntöä pitää kehittää huolellisesti valmistellen ja niin, että lainsäädäntömuutoksilla voidaan osoittaa puututtavan todellisiin työelämän ongelmiin. Esitys ei näitä tavoitteita täytä”, Suomen Yrittäjiä palkka-avoimuustyöryhmässä edustanut asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg toteaa.
Rytkönen- Sandbergin mukaan Suomen lainsäädäntö täyttää kaikki EU-kriteerit ja on edistyksellinen myös kansainvälisestä näkökulmasta. Se uudistettiin viimeksi vuonna 2015.
”Olemme esittäneet, että tasa-arvovaltuutetun toimivaltuuksia ja resursseja tulee lisätä palkkasyrjintäepäilyssä. Emme kuitenkaan kannata sitä, että kuka tahansa voi saada työkaverinsa palkkatiedot perusteetta”, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Myöskään työelämästä ei tule tukea palkkaurkinnalle. Vain noin viidennes on sitä mieltä, että työntekijällä tulisi olla oikeus koska tahansa saada tietää toisen työntekijän palkkatiedot ilman tämän suostumusta. Selvä enemmistö vastustaa asiaa, osoitti Työelämä-gallup tammikuussa.
Hallituksen esitysmuutokset merkitsisivät huomattavaa muutosta voimassa olevan lainsäädännön perusperiaatteisiin ja puuttuisivat huomattavalla tavalla työntekijöiden yksityisyyden suojaan.
”Esitykselle ei ole esitetty tutkimuksiin tai tilastoihin nojaavia perusteita”, Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
Hänen mukaansa sukupuolten väliseen ansioeroon voidaan kyllä vaikuttaa ja eroa kaventaa niin, että puretaan työmarkkinoiden jakaantumista sukupuolten mukaan, vaikuttamalla koulutusvalintoihin ja asenteisiin.
