Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että sairaanhoitajan palkkataso on nöyryyttävä. Asia ei ole niin. Jutussa suuri palkkavertailu!
Jutussa tuodaan uusia näkökulmia melko yksipuoliseen keskusteluun.
Peruslähtökohta on se, että hoitoala ja terveydenhuolto ovat tehneet todella tärkeää työtä erityisesti koronakriisin aikana, jolloin lisävastuuta ovat tuoneet sekä rokotukset että koronapotilaiden hoitaminen. Tästä kaikesta hoitohenkilöstölle maksetaan.
Alla oleva palkkavertailu perustuu Tilastokeskuksen aineistoon vuodelta 2020. Taulukoissa on kunkin ammattinimikkeen kuukausiansion mediaani eli keskimmäinen havainto.
Ammattinimikkeet ovat osin päällekkäisiä. Viimeisen rivin mediaanipalkka 3 150 euroa ei tarkoita suomalaisten keskipalkkaa, vaan eri ammattinimikkeiden keskimmäistä palkkaa, tarkemmin sanottuna kokonaisansiota. Kokonaisansioihin kuuluvat erilaiset lisät, kuten ylityöansiot, työaikalisät, luontoisedut, tulospalkkiot ja muut kertaluontoiset erät.
Luku kuvaa suunnilleen myös kaikkien kokoaikaisten palkansaajien mediaaniansiota. Esimerkiksi Apu-lehden jutussa 1.4.2022 päädyttiin 3 228 euron keskikuukausiansioon, Tilastokeskuksen datan pohjalta sekin. Keskiarvoluku on tätä korkeampi, koska pieni osa ihmisistä tienaa hyvin paljon.
Eri ammatit vaativat eri määrän kouluttautumista. Toisaalta on myös huomioitava riski menettää työpaikka. Se on yksityisellä sektorilla huomattavasti isompi kuin julkisella ja vaihtelee ammateittain. Riski menettää ansioita on puolestaan yrittäjillä todella korkea, mikä näkyi koronakriisissä.
Vertailun vuoksi, Suomessa on noin 180 000 yksinyrittäjää. Noin puolet heistä tienaa alle 2 000 kuukaudessa. Havainto käy ilmi Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselystä, joka tehtiin ennen koronakriisiä ja josta Iltalehti uutisoi 29.8.2019.
Viime kuukausina lakossa olleita ammattiryhmiä on merkitty taulukkoon punaisella. Taulukon palkat ovat suuntaa antavia, eivätkä kuvaa yksittäisten työntekijöiden tai työpaikkojen ansioita.
Vertailusta käy ilmi, että lakossa olleet ja nyt joukkoirtisanomisella uhkaavat sairaanhoitajat tienasivat vuonna 2020 keskimäärin 3 100 euroa kuukaudessa eli suunnilleen keskimääräisen suomalaisen palkansaajan verran.
Sairaanhoitaja Salla – piristävä poikkeus uutisointiin
On yhtäältä hyvä, että hoitoala ajaa nousujohteista kompensaatiokehitystä. Se tuskin ratkaisee hoiva-alan kiinnostavuusongelmaa. Paljon mediatilaa saava ala samoin kuin media ovat jättäneet lähes tyystin tuomatta esiin monet muut todella keskeiset työssäjaksamiseen liittyvät tekijät.
Näitä ovat hyvä esimiestyö, kannustaminen, motivointi, vastuun antaminen, tiedon kulku, palautteen antaminen ja saaminen, viesteihin reagoiminen, rakentavan palautteen sietäminen, työskentelyolosuhteet ja niin edelleen.
Iltalehti uutisoi pääsiäismaanantaina piristävästi erilaisen näkökulman hoitajalakkoon.
Kokenut sairaanhoitaja Salla (nimi muutettu) kertoi jutussa, kuinka ongelmana ovat ”saikuttaminen” ja se, että työ jakaantuu epätasaisesti. Ote jutusta:
”Ne, jotka jatkuvasti ovat poissa, eivät voi saada niin kovaa palkkaa. Soisin kyllä 4 000 euron palkan ehdottomasti sille hoitajalle, joka hoitaa työnsä, mutta en niille, jotka ovat jatkuvasti poissa töistä. Toiset jatkuvasti tekevät tällaisenkin hoitajan työt.”
Salla kertoo, että huonot työolot eivät tule pelkästään resurssipulasta, vaan siitä että osa työntekijöistä tekee suurimman osan töistä, kun osa on jatkuvasti ”erilaisilla tekosyillä sairauslomilla”.
Jutussa esiintyvä sairaanhoitaja on asian ytimessä.
Kuinka palkkausta voitaisiin kehittää niin, että se palkitsisi tehdystä työstä aiempaa paremmin, oikeudenmukaisemmin ja kannustavammin? On hieno lukea, että jutun Sallalla on reilu esimies ja hyvä työyhteisö, ja että Salla pystyy vaikuttamaan työhönsä ja työaikoihinsa.
Juuri tällaista hoitoalaa tarvitsemme. Alalle tekisi hyvää myös sukupuolten välinen tasa-arvo ja on siksi hyvä, että julkisuudessa esiintyy aika ajoin miespuolisia hoitajia.
Parhaassa tapauksessa tämä lisää alan vetovoimaa ja vähentää sisäisiä jännitteitä työpaikoilla.
Suoriteperusteisuuteen pyrkiminen olisi mielestäni hyvä tavoite myös palkkaneuvotteluissa. On toki huomattava, että valtaosa alan työntekijöistä ei varmasti ole turhaan ”saikulla”.
Yrittäjän näkökulma
Julkista keskustelua seuratessa välillä tulee tunne, että raha kasvaa puussa ja nykyiset työsopimukset ovat arvottomia.
Viittasin edellä yrittäjään, jollainen itsekin olen. Otan kuvitteellisen esimerkin yksinyrittäjästä. Olkoon hän Kerttu.
Kerttu tekee kuukaudessa keskimäärin kymmenen 400 euron kauppaa, diiliä. Hän voi olla esimerkiksi kouluttautunut käsityöläis- tai palveluyrittäjä, alansa ammattilainen, mikseipä hoitoalaltakin. Hän saa kaupoista 4 000 euroa ja tekee sitä vastaavat työt pieteetillä kuten hoitajat omansa.
Kun kuukauden työt on tehty, hän maksaa 4 000 eurosta arvonlisäveroa 770 euroa valtiolle. Edelleen hän maksaa kuluja kuten työvälineitä, vuokraa ja eläkemaksua. Oletetaan että jäljelle jää noin 2 000 euroa hänen omaan palkkaansa, edellä kuvattu tyypillisen yksinyrittäjän tienesti.
Omasta palkastaan hän maksaa ansiotuloveroa kuten kuka tahansa palkansaaja.
Jos Kerttu on kauppias, myynnin pitää olla toki isompaa vastaavaan palkkaan päästäkseen, koska tavaraostot pienentävät katetta.
Yrittäjänä huomaa ehkä konkreettisimmin, että raha ei kasva puussa. Toki Kerttukin varmasti tähyää järkevään ansiokehitykseen tekemällä asioita tehokkaammin, esimerkiksi pyrkimällä kasvattamaan laskutettavan työn (asiakastyön) osuutta kokonaistyöajastaan.
Yrittäjän esimerkin on tarkoitus kuvata, kuinka jokaista tienattua euroa varten tarvitaan tehty työsuorite. Toki erilaisilla vakuutuksilla saa lisäturvaa esimerkiksi sairastumisen varalta, mutta vakuutukset maksavat.
Nykyistä työsuoritemaisempi ajattelu ja palkitseminen julkisella sektorilla voisivat lisätä työmotivaatiota ja työn arvostusta, parantaa kompensaation korottamisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia.
Valtion näkökulma
Suomen valtion budjetti tälle vuodelle ennakoitiin valtioneuvoston toimesta 6,9 miljardia alijäämäiseksi jo syyskuussa 2021, eli ennen Ukrainan sodan alkamista. Talousarvioesityksessä valtion kuluiksi arvioitiin 64,8 miljardia euroa ja tuloiksi 57,9 miljardia.
Riippumatta koronasta ja Ukrainasta, valtion budjetti on voimakkaasti alijäämäinen nyt ja tulevina vuosina. Julkiset menot suhteessa bkt:hen eli talouden kokoon nähden ovat Suomessa euromaiden korkeimpien joukossa, noin 57 prosenttia. (lähde: Veronmaksajat) Se kertoo Suomen satsauksista julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Suomen valtionvelka oli maaliskuun lopussa 132 miljardia euroa. Velka on tuplaantunut 12 vuodessa. Valtionvelka suhteessa bkt:hen eli talouden kokoon nähden on kasvanut 28 prosentista vuonna 2008 nykyiseen 51 prosenttiin. (lähde: Valtiokonttori)
Inflaatio eli hintojen nousu nostaa korkoja, mikä nostaa valtionvelasta ja muista veloista maksettavia korkoja tulevina vuosina.
—
Palataan sairaanhoitajiin ja meneillään oleviin työmarkkinaneuvotteluihin. Ammattijärjestöt Tehy ja Super ehdottavat ”sote-alan pelastusohjelmaa”. Ohjelmassa sote-henkilöstön palkkoja nostettaisiin vuosittain 3,6 prosenttia viiden vuoden ajan tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi.
Ylimääräinen palkkavaade tarkoittaisi massiivista 19,3 prosentin korotusta viiden vuoden kuluessa ”tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi”.
Vuoden 2020 tilaston mukaan kuntasektorilla työskenteli 45 600 sairaanhoitajaa ja 48 100 lähi- ja kodinhoitajaa. Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajia työskenteli 16 700, alaluokkien ja varhaiskasvatuksen opettajia 39 000.
Tyypillisesti kuntasektorin palkkavaateet leviävät alalta toiselle, ja esimerkiksi opettajilla on myös monivuotinen palkkaohjelmatavoite ja lakkotoimia.
Jos otetaan esimerkkinä edellä mainitut ryhmät ja sovelletaan niiden palkkoihin 19,3 prosentin korotus, se tarkoittaisi nykypalkoista laskettuna 1,1 miljardin euron vuotuista lisäkustannusta valtion menoihin. Tässä ei ole huomioitu palkan sivukuluja – eikä muita kunta-aloja.
Lopuksi
Palaan Sallaan ja Kerttuun. Salla on tehnyt yhden erittäin arvokkaan sopimuksen. Hänen sopimuksensa arvoa nostaa se, että työolosuhteet ja työyhteisö ovat hyviä ja esimies on reilu.
Se sopimus on hänen työsopimus. Se takaa hänelle myös automaattisen erittäin hyvän 25,85 prosentin eläkemaksukertymän suhteessa palkkaan. Tämän maksun maksaa pääosin työnantaja.
Kerttu tekee edelleen niitä diilejä, myy työtään uudestaan ja uudestaan, maksaa eläkemaksuja sen verran kuin maksaa. Molemmat pyörittävät yhteiskuntaa ja pitävät rattaita pyörimässä, ovat osa isoa peliä, jota markkinataloudeksi kutsutaan.
Palaan taulukkoon. Minulle pisti silmään yksi tiedossa ollut epäsuhta. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön palkkaero on iso. Koska Tehyn ja Superin kaltaisiin palkkavaateisiin leviämisvaikutuksineen yhteiskunnalla ei ole varaa, myös sairaanhoitajien kasvanut tehtäväkirjo puoltaisi suoriteperusteisuuden lisäämistä hoitoalan palkkauksessa.
—
Mielestäni hoitoalalla on oma vastuunsa alan arvostuksesta huolehtimisessa viestinnässään. Arvostusta ei lisää harhatiedon levittäminen siitä, että sairaanhoitajan palkka on nöyryyttävä. Hoitoalan palkoilla pärjää Suomessa siinä missä muidenkin alojen, jos kuluttajan rahankäyttö muuten on järkevää. Sairaanhoitaja tienaa keskivertopalkansaajan verran.
Palkkaeroja tasaa onneksi myös progressiivinen verotus. Niin kauan kuin hyvinvointiyhteiskunta julkisine terveys-, koulutus- ja turvallisuuspalveluineen halutaan säilyttää, lääkärin kuuluukin maksaa tienaamastaan lisäeurosta selvästi isompi osa yhteiseen kassaan kuin lähihoitajan.
Palkat ovat ihmisten keksimiä ja sopimia, jonkin verran koulutukseen, osaamiseen, vastuuseen ja kysyntään pohjaavia, mutta eivät ammattien arvostusmittari.
—
Jatkojuttumme samasta teemasta Peruspalkka vaihtelee hoitoalan sisällä – keskustelu ryöpsähti on julkaistu 25.4.2022.
—
Hyviä pointteja jälleen, mm. Osastonsihteeri.
Opettajalle, taulukkoon on merkitty korostetusti kiinnostavuuden ja luettavuuden vuoksi niitä ammattiryhmiä, jotka olleet lakossa viime kuukausina.
Nämä hoitajien palkkojen liioittelut alkavat ottamaan päähän. Olen itse 15 vuotta lähihoitajan töitä tehnyt mielenterveys puolella ja viimeiset 8 vuotta arki päivä työtä eikä palkkani todellakaan ole mitään yli 2700 kuussa. Ää muutaman satasen ihan alle tuon. Opiskelen parhaillani työni ohessa sairaanhoitajaksi ja mitä olen nyt katsellut sairaanhoitajien avoimia paikkoja joissa on samanlainen työaika kuin minulla nykyään ja palkkani nousisi sairaanhoitajaksi siirtyessäni jopa vain 200 euroa kuussa nykyiseen nähden ja sekin jää alle tuon tilastojen lähihoitajan kuukausi palkan.
Se että hoitoalalla saa ehkä vähän enemmän sitä palkkaa vaatii sen, että pitää lähteä kolmivuoro työhön ja todella uhrata se kaikki ilta, yö ja vloppu aika pois perheeltä ja erityisesti lapsilta.
Tässä seuratessa tätä hoitoalan taistelua olen jopa ruvennut miettimään että miksi edes luen alalle jota ei loppupeleissä näköjään arvosteta ja ala jolle voi hallitus iskeä pakkotyölainkin.
Alkaa huumori loppua.
Pakko nyt sen verran ottaa kantaa että ”hyvää journalismia” ja viittaaminen ”Salla Sairaanhoitajaan” iltapäivälehden jutussa luotettavana lähteenä ei kyllä oikein sovi yhteen. Monilla hyviä pointteja ollut kommenteissa, totuushan alasta on se että puolet AMK-koulutetuista hoitajista tekee päivätyötä, missä palkka tosiaan pyörii ikälisien kanssakin siinä 2400-2500 e, käteen jää täydellä työajalla noin 1800 e. Onko tuo riittävä palkka siitä, että olet jatkuvasti vastuussa ihmishengistä? Puhumattakaan työolosuhteista, eettisestä stressistä? Ei todellakaan ole. Kannattaisi myös miettiä että kalliiksi tulee sekin että koulutetaan ihmisiä monta vuotta korkeakoulussa ja viimeistään kolme-nelikymppisenä kaikki ovat vaihtamassa alaa. Kyllä minua ainakin huolettaa hoitoalan kriisi ja se kuka minua ja läheisiäni kohta hoitaa. Kriisi ei katoa vakuuttelemalla ihmisiä siitä, ettei heidän palkkansa ole nöyryyttävä ja on oikeasti ihan riittävä, jos ihmisten kokemus on jotain aivan muuta kuin että ”tienaan yhtä paljon kuin suomalaiset keskimäärin ja se kyllä riittää mukavasti”. Ne jotka tienaavat reippaasti yli kolme tonnia tekevät sen ylitöillä vuorotöissä, suurin osa nuoria perheettömiä, ja kauanko luulet että jaksavat tätä?
Nimimerkille Journalisti, hyviä pointteja.
Ilmapiirin pitää myös olla sellainen, että omia näkökantoja voidaan esittää myös muuten kuin nimimerkkien suojasta. Parempi sekin kuin vaikeneminen, kuten tämäkin keskustelu ja kymmenet kommentit osoittavat.
Hyvä että keskustelu on toivottavasti mennyt vähän monipuolisempaan suuntaan ja myös se, että haasteita tuodaan esiin. Ala koskettaa meitä kaikkia sekä palveluiden että rahoituksen näkökulmasta. ?
Pakko ottaa kantaa tähän kirjoitukseen.
Se, miksi palkkoja vaaditaan.korjaamaan on juuri siksi, että alalle ei kertakaikkiaan ole tulijoita ja loputkin vaihtaa alaa. Monissa sairaaloissa on jopa jouduttu osastopaikkoja sulkemaan, koska hoitajia ei ole tarpeeksi. Kun hoitopaikkoja ei ole, niin monia toimenpiteitä on jo pitänyt siirtää. Eikä se ole vain lakon aikana, vaan tästä osaajapulasta on kärsitty jo kauemmin.
Pitää myös mainita kirjoittajalle, joka kyseenalaisti, että onko se työ myös virka-aikana niin raskasta ja vastuullista. Kyllä se vaan on. Joka hetki olet vastuussa potilaiden kokonaisvaltaisesta hoidosta. Tässä ammatissa joutuu mihin aikaan tahansa tekemään itsenäisiä päätöksiä potilaiden hoidosta eikä se lääkäri ole koko ajan saatavilla
Monilla osastoilla ei ole edes samassa tilassa.
Vahingot, onnettomuudet ja elämän muut kriisit eivät katso kellon aikaa. Ja silloin monesti se ensimmäinen kontakti ja rinnalla kulkija on hoitaja.
Tulospalkkauksesta olen samaa mieltä muutamien kirjoittajien kanssa. Hoitotyössä sen mittaaminen voi olla vaikeaa, koska esimerkiksi nopea ja ”tehokas” hoito ei aina ole sitä, mikä on potilaalle sitä parhainta hoitoa.
Isoin ongelmakohta on siinä että sairaanhoitajan ja lääkärin ero osaamisessa on vain marginaalinen ja siitä huolimatta lääkäri tienaa yli kaksi kerta enemmän kuin sairaanhoitaja. Tärkeämpää olisi leikata läärin palkkaa ainakin 2500 eurolla ja siirtää se sairaanhoitajien palkkoihin.
Lääkäri on muutenkin täysin absurdi ammatti, koska se lääkärin työn kontribuutio talouskasvulle on tasan nolla. Tai oikeastaan se on negatiivinen, koska lääkärin aivot ovat pois tuottavasta insinöörityöstä.
Aina vaan puhutaan sairaanhoitajista, mutta lähihoitajahan sen likaisentyön tekee ja palkka nettona 1500€/kk käteen yksityisellä repii siitä sitten huumoria
Entäs yksityisektorin lähihoitajat, olin yksityisellä mielenterveys ja päihde puolen ohjaaja.
Olen 54 v mutta työkokemus on kertynyt muualta, joten ikä/ kokemus lisiä ei ollut.,Brutto palkka oli 1962€/kk, vuokran jälkeen käteen jäi 700€, väitätkö,.ettei ole nöyryyttävä palkka? Sain jo -90 luvun alussa telakalla nöösipoikana parempaa palkkaa.
Pyytäkääs parit palkkalaskelmat ihan sinnään näytille ja julkaiskaa niin nähdään mitä ne oikiasti on. Tuollaisia ei nähnyt ikinä. Eikä ylityöt ja vuorolisät kuulu peruspalkkaan vaan ovat lisiä.
Hoitajien palkka on nöyryyttävä. Voisiko artikkelin kirjoittaja myöntää sen ja oikaista virheensä? Jos artikkelin kirjoittaja ymmärtää lukemiaan kommentteja, hoitajien palkka, mitä yritetään korottaa ei ole se palkka, mikä näkyy tilastoissa lisineen, vaan se todellinen peruspalkka, jota hoitajat saavat ihan oikeasti, jos heillä ei ole lisiä palkkaa nostattamaan. Ihmisen henkiinjäämistä ja kärsimyksien lieventämistä toteuttavasta hoidosta pitää maksaa työntekijälle korvaus, joka mahdollistaa hoidon toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön pysymisen ja hakeutumisen alalle. Palkan lisäksi on muitakin parannuskohteita, mutta palkka on tärkein ja jostakin on aloitettava parantaminen.
Jannelle tiedoksi
Hoitoala ei ole Suomen ainoa vuorotyössä olevien työsarka.
Siivoojalla yksityisellä puolella ei ole ikälisiä, vaan se vaihdettiin koulutuslisään. Eli tuntipalkka 11.02 e + 1%. Tämä kerrotaan kuukauden työtunneilla 161.25 ja päästään bruttotuloihin 1 794,71 e / kk.
Iltalisä 0.72 e / h ja yölisä 1.33 e /h.
Jos siis tekee työvuoroa, johon lasketaan 5 h iltalisää, palkka nousee 77.4 e tai yölisä max 7 h / vuoro, tulos on 200.16 e / kk.
Lauantailisiä ei ole, sunnuntai 100% tehtyjen tuntien osalta. Sunnuntaityötä ei kauheasti ole, koska kauppojen yms vastaavien sunnuntaisiivoukset tehdään usein lauantai iltana kustannussyistä.
Eli yötöissä oleva yksityisen puolen siivooja voi tienata alle 2000 e / kk.
Reilusti huomioitu vai?
Kuntapuolella siivoojien palkat ovat 200-400 e korkeammat kuukaudessa kuin yksityisellä puolella. Tämä vääristää keskipalkkatietoja huomattavasti.
Koulutus toki ei kestä kuin 15 – 3 vuotta, toki riippuen alan työkokemuksesta tai muusta koulutuspohjasta.
Arkipyhäkorvauksissa kieroillaan, se kun on tuntityöläisten kohdalla mahdollista. Kuukausipalkkalaisia kun eivät kaikki ole.
Moni paikka siivotaan illalla tai yöllä ja kyllä se ilta- ja yötyössä oleva on poissa perheensä luota. Miksi nämä vuorot ovat rasite vain hoitoalla?
Kun tes:ssä lukee, että arkipyhäkorvaus kuuluu maksaa silloin, kun arkipyhä osuu työtuntijärjestelmän mukaiselle työpäivälle, niin monessa paikkaa työvuorolistassa tuntitekijöille merkitään vapaapäivä.
Jos tulee akuutti tekijätarve, niin keikkalainen / nollasopparilainen kutsutaan hätiin lupaamalla tunnin ylimääräinen palkka tai uhkaamalla ilmoittaa työkkäriin ja liittoon, että tekijä kieltäytyi töistä, jolloin ei tule palkkaa eikä soviteltua päivärahaa.
Riippuu esimiehestä kumpi vaihtoehto annetaan.
Se, että ruoka on uunissa tai lapsia ei saa äkkitilanteessa hoitoon, ei ole tarpeeksi hyvä syy kieltäytyä töistä.
Ja mitä tulee ylitöihin, niitä ei ole. Jos päivälle tulee pituutta 10 h, tai työviikolle 60 h, niin tasoitusjaksolla nämä tasoitetaan, jolloin rahallista korvausta ei ole pakko maksaa. Työnantaja ei tarvitse lupaa nykyään tuntien tasoittamiseen.
Jos taas et ehdi tehdä siivoustyön mitoitukseen perustuvia listatöitä työajallasi, sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko teet omalla ajallasi ilman palkkaa tai jätät tekemättä.
Tämä jälkimmäinen tosin on nimeltään töiden laiminlyönti, siitä voi tulla varoitus ja parin sellaisen jälkeen on tiedossa lopputili ja karenssi, koska aiheutit lopputilisi ihan itse.
Toki alalla voi työt loppua jo ihan siksi, että asiakas ei tykkää naamastasi, haluaa sinut ulos työkohteesta ja jos työnantajalla ei ole muuta työtä heti tarjota, ei tule palkkaakaan.
Se on tämä 0 – 37.5 h / vk, mikä mahdollistaa tämän.
Sitäpaitsi mitä tulee hoitajien ylitöihin, millä perusteella työnantaja voi rikkoa työsuojelulakeja teettämällä hoitajalla ylitöitä lakisääteisten 250 + 80 h / vuosi yli?
Ovatko palkkaa vaativat hoitajat niin munattomia, etteivät saa tai voi viedä työaikalakirikkomuksia työsuojelupiiriin?
Sairaanhoitajan palkka ei varmaan ole nöyryyttävä, mutta selvästikin työn kuormittavuuuten nähden niin alhainen, että alalle ei saada riittävästi työntekijöitä eikä opiskelijoita. Jos palkkauksen ja työtyytyväisyyden eteen ei tehdä selviä parannuksia, olemme ennen pitkää tilanteessa, jossa hoitolaitoksia, palvelukoteja, sairaaloita jne. joudutaan sulkemaan, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Siinä vaiheessa ei tilannetta enää korjata pikku parannuksin eikä
ulkomailta pestattavilla hoitajilla. Suomi ei näet ole ainoa hoitajapulasta kärsivä maa. Minä ehdottaisin kunta-alalle peruskorotuksen (nyt 2 %) päälle euromääräisiä korotuksia, esimerkiksi 70 euroa/kk kaikille parin seuraavan palkkakierroksen aikana. Näin suosittaisiin matalapalkkaisia ja ratkaisu olisi myös hieman edullisempi. Rahoitusta hankkisin nostamalla yleisen alv:n 25 prosenttiin eli samaan kuin mikä se on Ruotsissa ja Tanskassa.
Toki ratkaisu on sekin, että jätetään vanhukset hoitamatta, jokainen pärjätköön, miten itse parhaaksi näkee. Se olisi halpa ratkaisu, ei tarvittaisi lisävelkaa eikä verojen korotuksia, mutta kuka tai ketkä olisivat ratkaisun takana.
Sivuhuomautus: Miksi on niin, että hoitajien palkat ovat Ruotsissa noin 20-30 prosenttia parempia kuin meillä, mutta paperimiesten kohdalla tilanne on aivan päinvastoin? Näin ainakin UPM on meille kertonut.
En kaikkia kommentteja jaksanut nyt lukea, niin en tiddä oliko aikaisemmin jo puhetta tästä.
Tekstissäsi on paljon hyviä pointteja mutta yhteen asiaan et ottanut kantaa tekstissäsi.
Nimittäin siihen että kyseessähän on ihan normaali markkinatalouden ilmiö.
Nyt ei ole tarpeeksi hoitajia töihin, eikä niitä myöskään kouluttaudu riittävästi. Mitä muiden alojen firmat tässä tilanteessa tekevät? No ne nostavat palkkaa ja parantavat etuuksia, jolloin monesti alkaa tekijöitä löytyä. Tämä kaiketi aika normaali kiertokulku. Vähän tekijöitä-> palkka ja etuudet korkealla vs. paljon tekijöitä-> palkalla ja etuudella ei tarvitse kilpailla. Nyt kun hoitajat taistelevat etuuksien ja palkkojen puolesta niin mediassa nousee kauhea haloo asiasta. Ymmärrän toki että valtion budjetti on alijäämäinen ja olemme köyhä valtio mutta silloin pitää sitten alkaa valtio tasolla miettiä että pitäisikö julkista terveydenhuoltoa ajaa alas vai revitäänkö ne rahat ja etuudet jostain.
Alamme työn ongelmat on tiedetty pitkään ja niihin olisi voitu puuttua jo pitkän aikaa sitten niin tähän tilanteeseen ei olisi jouduttu. Luultavasti olisi tullut huomattavasti halvemmaksikin kun nyt sitten hoitaa asia isolla rahalla (tai ajamalla terveydenhuoltoa alas, joka tapauksessa palkat tulevat nousemaan lähitulevaisuudessa niille jotka alalle jäävät.)
Täytyy ymmärtää talouden perus lainalaisuus: Tuotto ja riski kulkevat *aina* käsi kädessä. Myös alalle tulon esteet määrittävät tarjonnan / kysynnän tasapainoa.
Hoitajien kohdalla:
Riskitön alavalinta työllistymisen näkökulmasta, alalle tulon esteet pienehköjä -> Tuotto ei ole hyvä
Kannustan kyvykkäitä yksilöitä irtisanoutumaan ja hakemaan paremmin palkattuihin töihin. Näissä täytyy toki muistaa perussääntö: ”Tulos tai ulos”
Sanoisin Kertulle, että älä yrittäjänä uhriudu, vaan mene vieraalle töihin. Saat samalla vertailupohjaa ,mitä on olla muilla töissä. Olin itse 5v kone yrittäjänä kuunnellen vanhempien yrittäjä kolleegoiden jatkuvaa valittamista eläkemaksuista, verotuksesta, sekä loputonta kadehtimista palkansaajia kohtaan. Em.maksut olisi heidänkin osaltaan kuulema kuuluneet palkansaajien maksettavaksi. Havahduin ajattelemaan, että tuleeko minustakin ennenpitkää heidän kaltainen kade uhriutuja valittaja? Joten möin siltä varalta yritykseni ja hankkiuduin työntekijäksi. Valtava ero oli asenteessa miten päinvastaisen kunnioittavasti, fiksusti Rampekadehtimatta työntekijäporukka suhtautui vastaavasti moninkertaisesti, jopa monikymmenkertaisesti tienaaviin yrittäjiin. Jos alkaa yrittäjäksi, liikeidea pitää olla niin hyvä, että voi naukumatta maksaa velvoitteensa, pitää kohtuullisena työpäivänsä sekä malttaa huolehtia itsestään ja pitää lomansa ja ennenkaikkea olla tyytyväinen omaan vapaaseen valintaansa.
Paljon hyviä näkökulmia, kiitos.
Myös Rampella hyvä kulma. Yksinyrittäjän esimerkin tarkoitus oli havainnollistaa, että raha ei kasva puussa ja toisaalta ei voida yksiselitteisesti väittää, että hoitajien palkat suhteessa muuhun väestöön nähden olisivat jossakin poikkeuksellisessa kuopassa. Esimerkiksi niitä keskimäärin alle 2 000 e/kk tienaavia yksinyrittäjiä on Suomessa n. 180 000 (osa heistä hoitoalallakin).
Jutun tarkoitus ei ole valittaa yrittäjien asemaa saati uhriutuminen vaan katsoa isoa kuvaa. Yrittäjyys tai ns. kevytyrittäjyys voi sopia myös tiettyyn elämäntilanteeseen ja työskentelyn tavat ovat monilla aloilla muutenkin murroksessa.
Jutun esimerkki kuvastaa yhtäältä, että palkkatyö on varmasti monille järkevä vaihtoehto – myös siirtymät molempiin suuntiin yrittäjyyden ja palkansaajan välillä. En lähtisi yksiselitteisesti sanomaan, että Suomi ei tarvitse yksinyrittäjiä tai vähän/maltillisesti tienaavia pienyrittäjiä. He ovat äärimmäisen tärkeä ammattiryhmä jo pelkästään työllisyyden kannalta.
Yhteiskunta ei toimi niin, että vähemmän tienaavan yrittäjämassan kannattaa kaavamaisesti siirtyä tai pyrkiä palkansaajiksi ja näin esim. rakenteellisen työttömyyden ongelma poistuisi. Päin vastoin yrittäjät vähentävät itsensä työllistämisellä sosiaali- ja muita julkisia kustannuksia ja luovat työpaikkoja, talouden aktiviteettia, joustavuutta suurempien yritysten ja organisaatioiden vastapainoksi. Monet yksinyrittäjätkin työllistävät osan aikaa vuodesta itsensä lisäksi esim. kesä- tai kausityöntekijöitä.
Kasvuyrittäjät toki ovat vielä tärkeämpiä, mutta heitä on harvemmassa ja se yhtälö ei ole helppo. Kasvaessaan yritys joutuu usein ottamaan markkinaosuuksia toiselta yritykseltä tai julkiselta sektorilta. Ideaali tilanne toki on, että kaikkien kompensaatiokehitys ja työn tuottavuus, työskentelyolosuhteet olisivat suotuisia.
Täytyy myös muistaa, että 2020 on koronavuosi. Itse ainaki tuli paiskittua ylitöitä hullunlailla nuo kaksi vuotta, koska puutoksia oli aivan älyttömästi. Ylitöistä maksetaan ja niistä saa 200% tuntipalkan jos tunteja tulee yli 18h kolmeen viikkoon. Myös hälyraha summaa jouduttiin nostamaan, jotta ihmisiä saatiin tekemään ylitöitä. Pitäisikin laskea joku päivä, että kuinka monta ylityötuntia noihin vuosiin tuli. Täytyy sanoa, ettei ole ikävä niitä listoja missä yövuorotunteja oli lähemmäksi 70h kolmeen viikkoon. Vaikkakin sitä palkkaa on ikävä, kun siinä sai pyhälisiäkin kun joulun ja uudenvuoden teki töitä. Vaikkakin mieluummin olisin perheen kanssa senkin ajan viettänyt. Mutta siis omat tuloni ainaki nousi koronan aikana, koska töitä tuli tehtyä ja menoja oli vähän, koska koronapotilaita hoitaessa en ollut tervetullut monenkaan pieneenkään tapahtumaan tai sukujuhliin.
Hyviä pointteja Kätilö.
Jatkojuttu teemasta, jossa on vedetty keskustelua yhteen ja vertailtu laajemmin kuntasektorin ammattien palkkoja, myös peruspalkkoja, löytyy täältä:
https://www.salkunrakentaja.fi/2022/04/peruspalkka-vaihtelee-hoitoala/
Artikkelin kirjoittaja on pihalla kuin postilaatikko. En tiedä kiinnostaako vain tilastojen kaunistelu/vääristely vai eikö todellisuutta oikeasti ymmärrä. Suosittelen että ottaa faktat haltuunsa ennenkuin alkaa näin päättömiä juttuja julkaisemaan. Saa myös ihan itse tulla tänne tekemään lähihoitajan työt, silloin ehkä osaa laittaa lähihoitajan palkan tilastoonsa oikein. Tai 3 opettajaystäväni työt joista yksikään ei tienaa tuota summaa. Veikkaan että herraa ei näy, mukavampi jauhaa paskaa turvassa kotonaan.
Marialle,
arvostan lähihoitajan työtä. Juttu perustuu laajaan Tilastokeskuksen aineistoon ja ammattien keskimääräisiin kokonaisansioihin (lisät mukaan luettuna) vuonna 2020.
Näen, että laaja-alaisella keskustelulla ja eri näkökohtien ymmärtämisellä ja arvostamisella – alan ongelmat mukaan lukien – on mahdollista mennä eteenpäin ja saada aikaan ratkaisuja niin kentällä, työmarkkinapöydissä kuin muussa päätöksenteossa. Alan ihmisillä tästä on tietenkin isoin vastuu ja paras ymmärrys.
Uusin juttu teemasta, jossa on myös peruspalkat mukana ja keskustelun yhteenvetoa, löytyy:
https://www.salkunrakentaja.fi/2022/04/peruspalkka-vaihtelee-hoitoala/
Keskustelu palkasta tuntuu surulliselta. Tärkein unohdetaan: työolosuhteet on korjattava. Sitä ei korjata palkalla. Mikä on oikea palkka vai tuodaanko ulkomailta työntekijöitä-keskustelua voidaan jatkaa loputtomiin. Ongelmat tiedetään, kääritäänkö hihat ja aletaan hommiin.
Artikkelin kirjoittaja Henri Elo kertoi käyttäneensä Tilastokeskuksen faktoja, Työvoimavirkailijan mielestä ratkaisu löytyy korjaamalla työolosuhteet kuntoon, mikä onnistuu käärimällä hihat ja ryhtymällä hommiin. Työolosuhteet ovat äärimmäisen tärkeät, mutta väitän, että niitä ei saada kuntoon ilman tuntuvaa rahallista lisäpanostusta. Yritän valaista tätä vertaamalla tilannettamme Ruotsiin.
1) Meillä käytetään terveydenhuoltoon noin 20 miljardia euroa vuodessa, Ruotsi käyttää 4 miljardia euroa enemmän suhteutettuna Suomen väkilukuun.
2) Huoltosuhteemme on selkeästi heikompi, meillä on yli 64-vuotiaita (’huollettavia’) 1,2 miljoonaa ja 15-64 -vuotiaita (’huoltajia’) 3,4 miljoonaa. Ruotsissa on huollettavia 1,1 miljoonaa ja huoltajia 3,5 miljoonaa suhteutettuna Suomen väkilukuun.
Noita lukuja kun katsoo, niin pitäisi ymmärtää, että meidän terveydenhuoltomme joutuu suuriin vaikeuksiin, jos korjaustoimiin ei ryhdytä mahdollisimman pian. Tarvitsemme vähintäänkin yhden miljardin lisäsatsauksen, päättäjien on ’vain’ ratkaistava, mistä se miljardi saadaan hankittua. Todella vaikea päätös, kun eduskuntavaalit ovat vuoden päästä ja korona on rasittanut ja Ukrainan sota tulee rasittamaan taloutta rankasti.