Talouden trendit

Peruspalkka vaihtelee hoitoalan sisällä – keskustelu ryöpsähti

Hoitoalalla on käsissään monta haastetta, joista työntekijäpula ja työssä jaksaminen ovat keskeisimpiä.

Moni hoitoalan työntekijä on huolissaan peruspalkkansa tasosta. Viime viikon palkkavertailumme herätti runsaasti kiinnostusta, toistasataa tuhatta lukijaa ja kymmenittäin kommentteja eri kanavissa. Osa alan ihmisistä kommentoi jopa kärkkäästi sitä, että kokonaisansio ei kuvaa heidän todellista palkkaansa.

Vertailemme tässä jutussa kunta-alan palkkoja tarkemmin, myös peruspalkkatasolla.

Nimimerkki lääkäri kommentoi ytimekkäästi edellisen jutun kommenteissa:

Mielestäni tämä teksti unohtaa, että hoitajien kokonaisansioihin kuuluvat myös ilta- ja yölisät. Mikäli tekisi säännöllistä työaikaa, olisi palkka 2500 euron hujakoilla. Kuka haluaa uhrata perhe-elämänsä ja säännöllisen vuorokausirytmin 3100 euron palkalla?

Lääkäri on luvuissa kutakuinkin oikeassa, sillä sairaanhoitajan ja kätilön peruspalkan keskiarvo on tämän jutun tilaston perusteella 2 580 euroa kuukaudessa. Kokonaisansion keskiarvo on tässä kunta-alan aineistossa 3 280 ja mediaani 3 190 euroa. Havaintoaineisto on laaja, 52 300 sairaanhoitajaa ja kätilöä.

Kokonaisansio kuvaa työtehtävästä maksettavaa palkkaa lisineen. Lisiä ovat esimerkiksi ylityöansiot, työaikalisät, luontoisedut, tulospalkkiot ja muut kertaluontoiset erät. Palkkavertailumme viimeksi ja nyt perustuu Tilastokeskuksen laajaan aineistoon, jota se kokoaa kuntien ja kuntayhtymien ilmoittamien palvelussuhde- ja palkkatietojen pohjalta vuosittain.

Keskustelussa muistutettiin aiheellisesti, että toisaalta ei voi verrata peruspalkkaa ja puhua samalla vuorotyön kuormittavuudesta. Nimimerkki Ex-opettaja kommentoi:

Kaipaisin tähän palkka- ja kuormittavuuskeskusteluun hieman logiikkaa.

Kun puhutaan työn kuormittavuudesta ja vaativuudesta, mainitaan vuorotyö, yötyö jne. Asioita, joista maksetaan lisiä.

Kuitenkin, kun puhutaan palkasta, näitä lisiä EI saisi huomioida / laskea mukaan, vaan pitäisi puhua peruspalkasta. Mielestäni on hieman epärehellistä poimia vain asiat, jotka tukevat omaa kantaa.”

Peruspalkan haitari on laaja: perhepäivähoitajan 1 900:stä ylilääkärin 6 800 euroon

Seuraavassa on koostettu taulukointi Tilastokeskuksen kokoaman laajan ”11 aj – Kuntasektorin kuukausipalkat Ammattiluokituksen 2010 mukaan, 2020” -aineiston pohjalta.

Havaintoaineisto käsittää kaikkiaan 414 800 kuukausipalkkaista kuntien ja kuntayhtymien työntekijää. Heidän peruspalkkansa oli vuonna 2020 keskimäärin 2 750 euroa (keskiarvo) ja kokonaisansio 3 030 euroa kuukaudessa (mediaani). Kokonaisansion keskiarvo oli puolestaan 3 370 euroa.

Keskiarvoon vaikuttaa nostavasti jotkin hyvin korkeat ansiot. Mediaani on puolestaan suuruusjärjestykseen asetetun lukujoukon keskimmäinen havainto.

Taulukon ammattiluokitukset ovat osin päällekkäisiä. Alla oleviin taulukoihin on koottu ne ammattiluokat, joiden havaintomäärä on vähintään tuhat. Näitä on 155, kun ammattiluokkia kaiken kaikkiaan on aineistossa 427.

Edelleen, taulukoihin on merkitty korostetusti punaisella ne keskeiset hoitoalan (ei-päällekkäiset) ammattinimikkeet, joiden ammattiluokitus on 3-4 -numeroinen ja havaintomäärä per nimike yli 10 000. Näissä ”pääluokissa” peruspalkan keskiarvo vaihtelee seuraavasti:

  • Lääkärit 5 360 e/kk
  • Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 2 580 e/kk
  • Lähihoitajat 2 210 e/kk
  • Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) 2 180 e/kk
  • Lastenhoitotyöntekijät 2 120 e/kk
  • Koulunkäyntiavustajat 2 020 e/kk.

Kun katsotaan kaikkien, vähintään 1 000 havainnon, ammattinimikkeiden peruspalkan keskiarvoa, vaihteluväli on ylilääkärin 6 770 eurosta perhepäivähoitajan 1 880 euroon. Lukumääräisesti pienemmissä ammattinimikkeissä on myös tätä matalampia palkkoja.

Katsotaan vielä kokonaisansion mediaanin ja peruspalkan keskiarvon* erotus edellä mainituissa ammateissa. Tämä erotus kuvaa erilaisten lisien osuutta palkasta keskimääräisellä työntekijällä.

  • Lääkärit 2 260 e/kk
  • Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 610 e/kk
  • Lähihoitajat 700 e/kk
  • Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) 600 e/kk
  • Lastenhoitotyöntekijät 230 e/kk
  • Koulunkäyntiavustajat 170 e/kk.

*) mediaania ei saatavilla, vastannee suunnilleen keskiarvoa

Lisien osuus pienenee peruspalkan mukana – kuitenkin niin, että lähihoitajat saavat keskimäärin hieman enemmän lisiä kuin sairaanhoitajat.

Kuntasektorin kuukausipalkat Ammattiluokituksen 2010 mukaan vuonna 2020. 1/6 Lähde: Tilastokeskus
Kuntasektorin kuukausipalkat Ammattiluokituksen 2010 mukaan vuonna 2020. 2/6 Lähde: Tilastokeskus
Kuntasektorin kuukausipalkat Ammattiluokituksen 2010 mukaan vuonna 2020. 3/6 Lähde: Tilastokeskus
Kuntasektorin kuukausipalkat Ammattiluokituksen 2010 mukaan vuonna 2020. 4/6 Lähde: Tilastokeskus
Kuntasektorin kuukausipalkat Ammattiluokituksen 2010 mukaan vuonna 2020. 5/6 Lähde: Tilastokeskus
Kuntasektorin kuukausipalkat Ammattiluokituksen 2010 mukaan vuonna 2020. 6/6 Lähde: Tilastokeskus

Taulukosta on nähtävissä paljon erilaisia havaintoja, joita viime viikon keskustelu jätti osaltaan auki.

Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien (taulukossa lastentarhanopettaja) peruspalkka on 2 580 euroa ja kokonaisansio 2 830 euroa kuukaudessa, kun peruskoulun alaluokkien opettajien vastaavat luvut ovat 2 850 ja 3 690 euroa kuukaudessa. Edellisessä aineistossa nimikkeiden kokonaisansio oli niputettu yhteen.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Järeä palkankorotusvaade

Tällä hetkellä ammattiliitot, sairaanhoitajien Tehy ja lähihoitajien SuPer, suunnittelevat uusia työtaistelutoimia, kuten joukkoirtisanoutumisia. Liitot ja kuntatyönantajajärjestö KT eivät ole päässeet sopuun työehtosopimuksesta. Lakko alkoi huhtikuun alussa ja päättyi 15.4.

Nyt on käynnissä liittoon kuuluvien ylityö- ja vuoronvaihtokielto useissa sairaanhoitopiireissä ja kuntayhtymissä.

Tehyn ja SuPerin palkkaohjelmavaade on järeä:

Tehy ja SuPer esittivät helmikuussa sote-alan pelastusohjelmaa, jolla sote-henkilöstön palkkoja nostettaisiin vuosittain 3,6 % viiden vuoden ajan tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi. Valtiovallan tulisi vastata pelastusohjelman rahoituksesta. – Tehy, tiedote 28.3.2022

Kuten viime jutussa kirjoitin, ylimääräinen palkankorotusvaade ”tavanomaisten sopimuskorotusten” päälle tarkoittaisi viiden vuoden aikana massiivista 19,3 prosentin korotusta palkkoihin.

Vuorotyö kuormittaa

Useissa edellisen jutun kommenteissa otettiin kantaa vuorotyön kuormittavuuteen niin terveyden, jaksamisen kuin perhe-elämän kannalta. Toisaalta hoitotyötä tekevien mielestä terveyden ja hengen turvaamisesta pitäisi maksaa nykyistä enemmän.

Samoin alan aliresursointia pidetään ongelmana.

Jos kokonaisansio on 3 200 e päivätyössä, jossa voit pitää taukosi, käydä WC:ssä, juoda yms. jaksamista edistäviä asioita, näen ja koen että peruspalkka 2500 e / kk tämän työn vaatimustasoon (tarvittava tietomäärä, kokemus, jatkuva oppiminen, toisen ihmisen hengestä huolehtiminen esim. teho-/ leikkaussalit) on hieman alakanttiin.

Seuraan läheltä perhettä, jossa perhe on jakautunut kahtia. Isä ja lapset elävät omaa aikatauluaan. Äiti on joko töissä tai nukkumassa. Kutsu töihin käy tiheään, koska sijaisia ei ole saatavilla. Huoli potilaista saa lähtemään töihin. Myös tuplavuorot ovat tavallisia. Äidin puheessa esiintyy jatkuvasti merkkejä työuupumuksesta. Myös kollegat ovat uupuneita. Ainoastaan peräkkäiset vapaapäivät mahdollistavat ns. normaalia arkea yhdessä. Ne ovat myös ainoita palautumisen hetkiä.

Ala on kriisissä eikä sitä ymmärretä alkuunkaan.

Toisaalta monet muiden alojen edustajat toivat esille omia näkökulmiaan:

Hoitajat kyllä ansaitsevat lisää palkkaa. Mutta fakta on se että niin ansaitsisi moni muukin. Monella alalla tehdään myös viikonloppuja, paljon ylitöitä, ilta-sekä yövuoroja ja lisäksi vielä matkatöitä. Eikä sielläkään palkat päätä huimaa ja peruspalkat voivat olla aivan surkeita, vaikka työ olisikin henkisesti sekä fyysisesti raskasta. Voi olla myös jopa vaarallistakin jatkuvien kemikaali altistumisien yms. takia.

Olen itse kiertänyt matkatöissä ympäri suomen isoilla tehtailla ja vähän muutenkin siellä sun täällä joten tiedän mistä puhun.

Hoitoala ei ole Suomen ainoa vuorotyössä olevien työsarka.

Siivoojalla yksityisellä puolella ei ole ikälisiä, vaan se vaihdettiin koulutuslisään. Eli tuntipalkka 11.02 e + 1%. Tämä kerrotaan kuukauden työtunneilla 161.25 ja päästään bruttotuloihin 1 794,71 e / kk.

Iltalisä 0.72 e / h ja yölisä 1.33 e /h.

Jos siis tekee työvuoroa, johon lasketaan 5 h iltalisää, palkka nousee 77.4 e tai yölisä max 7 h / vuoro, tulos on 200.16 e / kk.”

Samoin eri ammattien vaatimiin erilaisiin koulutustasoihin otettiin kantaa. Edelleen kommentoitiin, että hoitotyössäkin työkuorma vaihtelee työvuoroista riippuen.

Voisiko tulospalkkaus olla ratkaisu?

Monissa kommenteissa pohdittiin jutussa mainittua hoitoalan tulos- tai suoriteperusteista palkkausta.

Olen miettinyt 20v hoitoalalla olleena, että miten ihmeessä saataisiin järkevä tulospalkkaus, jos siihen mentäisiin. Olisiko vinkkejä? Ihmissuhdetyötä on erittäin hankala pisteyttää vaikka kriteerejä olisi kuinka paljon.

Jos vaikkapa ajanvaraustyössä alettaisiin maksaa extraa potilasmäärän/ajankäytön mukaan, kuka haluaisi ottaa ne potilaat, joiden kanssa menee kauemmin aikaa? Vai onnistuisiko potilaan hoidon vaativuus mitata jotenkin? Miten ja kuka sen arvioisi? Onhan esim. hoitoisuusluokituksia olemassa, mutta useassa paikassa työskennelleenä olen nähnyt, etteivät nekään välttämättä kerro totuutta.

Tulospalkkauksesta olen samaa mieltä muutamien kirjoittajien kanssa. Hoitotyössä sen mittaaminen voi olla vaikeaa, koska esimerkiksi nopea ja ”tehokas” hoito ei aina ole sitä, mikä on potilaalle sitä parhainta hoitoa.

Hoitoalan työnlaatu ja tehokkuus eivät aina kulje käsi kädessä ja voi olla haasteellista mitata rahassa mm. palkkausta ajatellen. Toki yksityisellä sektorilla nämä asiat huomioidaan ehkä kuntapuolta tehokkaammin. Palkka määrittyy osaamisen, tehtävänkuvan, vastuiden, kuukausittaisen tuloksen seurannan yms. muodossa.

Itse teen työtä laatu edellä asiakastarpeisiin vastaten parhaani mukaan. Toki jatkuvasti on riittämättömyyden tunnetta, että pitäisi tehdä enemmän ja paremmin. En osaa ajatella rahaa, vaikka toki elämistä ajatellen parempi palkka olisi tervetullut. – työterveyshoitaja, yksityinen sektori

Lopuksi

Hoitajien palkkavaade on erittäin raju. Jos se toteutuisi sellaisenaan, sairaanhoitajien peruspalkan suhteellinen sijoitus tämän jutun kunta-alan taulukossa nousisi viidessä vuodessa sijalta 72/155 sijalle 44/155.

Lähihoitajien vastaava sijoitus nousisi sijalta 109 sijalle 63.

Tässä on oletettu, että muutoin ammattien palkat – mukaan lukien hoitoala – kehittyisivät ”tavanomaisten sopimuskorotusten” tahtia, mutta hoitoala saisi tämän päälle toivomansa 19,3 prosentin korotuksen palkkoihinsa viiden vuoden aikana.

Sijoitukset ovat suuntaa antavia ja muiden hoitoalan ammattien sijalukuja ei ole uudelleenlaskettu.

Ei ole realistista olettaa ammattiliittojen vaateiden täysimääräistä menestymistä – ei varsinkaan, jos samankaltaiset palkkaohjelmat leviävät muille kunta-aloille. Rahat loppuisivat kesken.

Edellisessä jutussa avattiin valtiontalouden tilannetta ja ylipäänsä suomalaisten ansiotasoa laajassa kuvassa.

Laajassa keskustelussa muistutettiin työn kysynnästä ja tarjonnasta.

Tekstissäsi on paljon hyviä pointteja mutta yhteen asiaan et ottanut kantaa tekstissäsi.

Nimittäin siihen että kyseessähän on ihan normaali markkinatalouden ilmiö.

Nyt ei ole tarpeeksi hoitajia töihin, eikä niitä myöskään kouluttaudu riittävästi. Mitä muiden alojen firmat tässä tilanteessa tekevät? No ne nostavat palkkaa ja parantavat etuuksia, jolloin monesti alkaa tekijöitä löytyä.

Kommenttien ristitulessa on hyvä muistaa vielä pari asiaa. Hoitoala on esimerkki ammattiryhmästä, joka saa vahvojen liittojen ja työtehtävien kriittisyyden kautta äänensä vahvasti kuuluviin. Useimmat ammattiryhmät, jotka myös ovat tärkeitä, eivät saa.

Hoitajapula on kansainvälinen ilmiö ja osassa länsimaista alan palkat ovat Suomea korkeampia, esimerkkinä Norja. Sosiaalisessa mediassa muistutettiin tulossa olevasta soteyhtymien palkkojen harmonisoinnista.

Kova halu saada pitkä prosenttinostosopimus. Tämä siksi että kohta tulossa soteyhtymien palkkojen harmonisointi. Se nostaa lähes kaikkien palkkaa merkittävästi. Sen jälkeen ei voida enää puhua palkkakuopasta. Siihen päälle muutamat prosentit niin jo akavalaisetkin älähtää.

Tärkeää on, että keskustelu on laaja-alaista, avointa ja erilaiset näkökulmat sallivaa. Hoitoala koskettaa meitä kaikkia niin palveluiden kuin rahoituksen näkökulmasta.

Edellinen juttumme samasta teemasta Suuri palkkavertailu – sairaanhoitajan palkka ei ole nöyryyttävä julkaistiin 20.4.2022.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Petteri

    11.5.2022 at 23:18

    2550€/kk, 2620€/kk, 2750€/kk ja 3000€/kk. Siinä n. summat mitä olen työssäni sairaanhoitajana saanut peruspalkkaa Suomessa julkisella puolella. Summat eivät sisällä mitään lisiä. Ikälisät näitä vielä sitten hieman korottavat.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös