Narsistista persoonallisuushäiriötä on tutkittu vuosikymmeniä. Psykologian tutkimukset osoittavat, että narsistisen henkilön päätöksenteko on ainakin kahdella tavalla heikentynyt. Narsistit yliarvioivat yleensä omat kykynsä ja aliarvioivat epäonnistumisen todennäköisyyden. Se johtaa riskihakuiseen käyttäytymiseen. Narsisteille tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa yli-itseluottamus, korkean riskin valinnat sekä huomionhakuisuus.
Anna-Lena Bauer, Dominik Scheld ja Oscar Stolper analysoivat tänä vuonna 2022 valmistuneessa tutkimuksessa Fund manager narcissism rahastonhoitajien narsistisuutta.
Tutkijat vertasivat yli 400:n amerikkalaisrahaston tuottokehitystä suhteessa relevanttiin indeksiin. Sen jälkeen he analysoivat rahastonhoitajien narsistisuutta haastattelujen avulla. Haastatteludatan lähde oli uutispalvelu ”The Wall Street Transcript”. Tutkijat kävivät läpi 196 haastattelua. Mukana haastatteluissa oli 90 rahastonhoitajaa, joiden vastuulla oli yhteensä 425 rahastoa.
Bauer, Shcheld ja Stopler laskivat, kuinka monta kertaa kukin rahastonhoitaja käytti persoonapronomineja yksikössä. Niistä esimerkkejä ovat sanat ”minä” tai ”minun”. He myös analysoivat rahastonhoitajan käyttämien monikkopronominien kuten ”me” tai ”meidän” lukumäärän. Sen jälkeen tutkijat laskivat yksikköjen ja monikkojen välisen suhdeluvun.
Mittaustavan mukaan rahastonhoitajalla on sitä enemmän narsistisia piirteitä, mitä useammin hän käyttää persoonapronominia yksikössä suhteessa monikkoon. Aiemmat psykologian tutkimukset todistavat, että kyseinen mittari kuvaa varsin hyvin narsistisuutta. Korkein pistemäärä tarkoittaa, että ei käyttänyt kertaakaan monikkoa, vaan puhui aina yksikössä.
Lisäksi tutkijat analysoivat rahastonhoitajien LinkedIn-profiilit. Mitä pidempi on rahastonhoitajan biografia, sitä todennäköisemmin hänellä on narsistisia piirteitä.
Tutkijat huomasivat, että rahastonhoitajilla on keskimäärin enemmän narsistisia piirteitä kuin yhtiöiden toimitusjohtajilla.
Toimitusjohtajien narsistisuutta oli mitattu aiemmassa vuonna 2016 ja 2007 julkaistuissa tutkimuksissa. Rahastonhoitajien keskimääräinen narsismi-testin pistemäärä oli lähes kaksi kertaa korkeampi kuin aiempien tutkimusten toimitusjohtajien saama pistemäärä.
Tutkimustulokset olivat mielenkiintoisia. Narsistiset rahastonhoitajat ylsivät samaan tuottoon, mutta ottivat enemmän riskiä. Siispä riskikorjattu tuotto oli matalampi. Huomionarvoista oli, että narsistiset naiset ottivat merkittävästi vähemmän riskiä kuin narsistiset miehet.
Tutkimuksen mukaan narsistinen rahastonhoitaja poikkesi etukäteen valitusta ja rahastoesitteessä kuvatusta sijoitusstrategiasta 41 prosenttia todennäköisemmin.
Lisäksi narsistisilla rahastonhoitajilla on keskimääräistä suurempi rahasto varojen osalta hoidettavanaan. Se saattaa liittyä sekä narsistin tavoitteisiin että manipulointitaitoihin.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sijoittajan kannattaa välttää narsistisia rahastonhoitajia. Yli-itseluottamuksen aiheuttama korkeampi riskinottohalukkuus ei johda parempiin tuottoihin. Seurauksena on heikompi riskikorjattu tuotto. Sijoittaja ei myöskään voi olla yhtä varma etukäteen valitun sijoitusstrategian noudattamisesta, jos rahastoa hoitaa narsisti.
