Rahoitusteoriaa lukeneet voivat tunnistaa parivaljakon sukunimiltään Fama&French. Fama tuli tunnetuksi tehokkaiden markkinoiden hypoteesistaan. Yhdessä Eugene Fama ja Kenneth French kehittivät erilaisia malleja osakkeiden toteutuneiden tuottojen selittämiseksi.
Fama-French malleja pidetään parhaimpina keinoina rakentaa sijoitussalkku, jolla voi saavuttaa sijoittajan valitseman riskiprofiilin mukaisen keskimääräisen markkinatuoton.
Maaliskuussa julkaistussa artikkelissaan “Five things I know about investing” Kenneth French kiteyttää omat periaatteensa sijoitussalkun rakentamiseksi.
1. Elämänmittaisen kulutuksen taso on todellinen riski
Sijoittajat käsittävät sijoituksiin liittyvän riskin eri tavoin. Toisille se on volatiliteetti eli arvon vaihtelu ja toisille se on mahdollisuus menettää osa sijoitetusta pääomasta. Kenneth French pitää näitä määritelmiä väärinä.
Riskiä karttavat sijoittajat eivät halua kokea epävarmuutta tulevaisuuden kulutuksen tasosta. Riskiä sietävät sijoittajat tavoittelevat korkeampaa tuotto-odotusta mahdollistaakseen suuremman kulutuksen tulevaisuudessa.
Pääsääntöisesti sijoitamme, koska aiomme kuluttaa kertyneet säästöt tulevaisuudessa. Frenchin mukaan sijoittajan tulisi nähdä riski kokonaisvaltaisesti. Tällöin jokainen yksittäinen sijoitus nähdään osana kokonaisuutta, johon kuuluu kaikki tulonlähteet ja menot sekä muut sijoitukset.
Yksinkertaistaen tämä tarkoittaa, että sijoittaja, jolla on vielä pitkä työura edessään, voi ottaa yksittäisten sijoitusten kohdalla suuremman riskin. Sijoittajan tulevaisuuden tulot kattavat lähes kokonaan tämän elämänmittaisen kulutuksen.
Amerikkalaiseen sijoittajaan verrattuna, eläkejärjestelmämme ansiosta suomalainen sijoittaja voisi ottaa suurempaa riskiä, jos voisimme luottaa siihen, että eläkejärjestelmä kykenee maksamaan nykyisenkaltaisia eläkkeitä myös tulevaisuudessa.
2. Keskimääräinen sijoitettu dollari muodostaa markkinat
Sijoittajina omistamme kollektiivisesti kaikki maailman arvopaperit. Jokaisen sijoittajan on kuitenkin pohdittava, kannattaako omistaa koko maailman arvopaperimarkkinaa.
Tällä hetkellä globaaleilla arvopaperimarkkinoilla teknologiaosakkeet ovat suuressa painossa. Bill Gatesilla ja Jeff Bezosilla on keskimääräistä sijoittajaa huomattavasti suurempi painoarvo eri osakeindekseissä.
French korostaa, että sijoittajan ikä, asuinpaikka ja riskinsietokyky, ensimmäisessä kohdassa määritellyn mukaisesti, ovat lähtökohtia sijoitussalkun rakentamisessa. Esimerkiksi vieraat valuutat aiheuttavat ylimääräisen riskin elämänmittaisen kulutuksen turvaamiseksi. Lisäksi kaupankäyntikulut, verot, informaatioetu kotimarkkinoilla sekä sijoittajan arvot määrittävät sijoitussalkun painotuksia.
Kun keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaa ja suurten massojen yli-innostus osakemarkkinoita kohtaan hiipuu, osakemarkkinoilta poistuu rahaa. Jos pääomia poistuu osakemarkkinoilta, arvopapereiden hinnat laskevat.
Sijoitussalkkua rakentaessa onkin hyvä ajoittain pohtia, mitkä ovat olleet pääomien liikkeet lähimenneisyydessä ja mitkä ovat tulevaisuuden pääomaliikkeet. Tämä tarkastelu voi kertoa, millaisia arvopapereita sijoittajan kannattaisi painottaa parhaan tuotto-odotuksen toivossa.
3. Sattuma dominoi toteutuneita tuottoja
Ihmisinä etsimme ja näemme kuvioita ja kaavoja siellä missä niitä ei ole. Taivaalle pilviin piirtynyt härkä on sattumaa. Kun osakemarkkinoiden keskimääräiseksi vuosituotoksi luvataan kahdeksan prosenttia, väite perustuu yleensä hyvin pitkän aikavälin toteutuneisiin tuottoihin.
Todellisuudessa tulevaisuuden tuotto on sattumaa. Se määräytyy sijoitushetken ja tulevaisuuden kehityksen mukaan. French käsittelee esimerkkinä FAANG-osakkeita ja pitää epätodennäköisenä, että niiden tulevaisuuden tuotot ovat niiden historiallisten tuottojen mukaisia.
Laajoihin markkina-arvopainotettuihin indekseihin sijoittaneet voivatkin olla tulevaisuudessa pettyneitä toteutuneisiin tuottoihin.
4. Aktiivisen sijoittamisen tulos on negatiivinen
Useimmat meistä kokevat olevansa parempi kuljettaja kuin keskimääräinen aamuruuhkassa autoileva. Samoin on usein sijoittamisessa. Olemme itsevarmoja omasta osaamisestamme.
French nostaa esiin meemiosakkeet ja FOMO-ilmiön, joka ajaa sijoittajan kilpailemaan naapureidensa kanssa. Nämä ovat viimeaikaisia todisteita siitä, että monet meistä uskovat olevansa keskimääräistä parempi sijoittaja.
Aktiivisen sijoittamisen onnistumismahdollisuuksia kuitenkin heikentävät verot, kulut ja mahdolliset ylisuuret tappiot.
Sijoittajilla on taipumuksena jahdata tuottoja. Tämä tarkoittaa sitä, että lähdemme herkästi kuumimpien osakkeiden, toimialojen tai tyylisuuntauksien perään. Sijoitamme arvopapereihin, joiden arvostukset ovat nousseet pääomavirtojen seurauksena. Tämä on alentaa tulevaisuuden tuotto-odotusta.
Sama pätee myös toiseen suuntaan. Sijoittajat saattavat lähteä nopeasti markkinoille, kun osakekurssit laskevat, vaikka näköpiirissä voi olla taloustilanteen heikentyminen.
5. Lähes kaikkien sijoittajien tulisi hajauttaa salkkunsa
Lehdissä haastateltavat sijoittajat luoneet suuria omaisuuksia joko sijoittamalla toisten rahoja hallinnointipalkkiota keräten tai tehden suuria sijoituksia yksittäisiin osakkeisiin siinä onnistuen.
Vain harvat meistä kykenevät löytämään markkinoiden heinäsuovasta pitkän aikavälin voittajaosakkeet. Vaikka löytäisimmekin, saatamme myydä ne liian aikaisin pikavoiton hurmiossa.
Suurimmalle osaa hajauttaminen on voimakas työkalu. Frenchin mukaan hajauttamisen lähtökohtana ei tulisi olla arvonvaihtelun minimointi vaan pikemminkin vähentää elämänmittaisen kulutuksen tasoon liittyvää epävarmuutta. Jos kaikki rahasi on perustamassasi yrityksessä, toiseen start-upiin sijoittaminen vähentää tätä epävarmuutta vain vähän.
Suomalaiselle sijoittajalle Ukrainan sota oli muistutus kansainvälisen hajauttamisen tärkeydestä.
Lue myös: Sijoitusgurujen kootut viisaudet.
