Makrotalous

Tutkimuslaitos: Venäjän tuonti romahtaa ja inflaatio nousee 20 prosenttiin

Venäjän talous on supistuu siitä huolimatta, että öljyn ja Venäjän muiden keskeisten vientihyödykkeiden hinnat ovat nousseet korkealle.

EU ja Yhdysvallat ovat ottaneet käyttöön historiallisen suuret talouspakotteet Venäjää kohtaan. Ensimmäisessä vaiheessa pakotteet kattavat rahoitussektoriin kohdistuvia pakotteita, henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja ja esimerkiksi sensitiivisen teknologian vientikieltoja.

Maaliskuun puolessa välissä EU otti käyttöön vielä lisää pakotteita.

Venäjän kansantaloudelle järeimpiä pakotteita ovat tähän mennessä SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle sulkeminen ja valuuttavarannon jäädytys. Ne ovat johtaneet siihen, että Venäjän pankki- ja rahoitusjärjestelmä on nyt irti muusta maailmasta. Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jäädytys heikentää pankin kykyä tukea ruplan kurssia tai pankkijärjestelmää.

EU ei kuitenkaan ole vielä toistaiseksi ollut valmis kaikkein järeimmän pakotesingon käyttöön. Energiakauppa on yhä pakotteiden ulkopuolella.

Venäjän viennistä leijonan osa on energian vientiä Euroopan Unionin alueelle.

Jo päätetyillä pakotteilla on merkittävä vaikutus Venäjän talouskehitykseen.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) ennustaa Venäjän talouden jäävän lähivuosina vuosikymmenen takaiselle tasolle maan epävakauden, pakotteiden ja Venäjän rajoitustoimien vuoksi.

Venäjän pitkän aikavälin kasvunäkymä on BOFITn mukaan hapertunut entisestään ja vähäisetkin talouden uudistusnäkymät ovat samentuneet.

Venäjän tuontia supistavat talouden luisun ja ruplan kurssin putoamisen lisäksi ulkomaiden vientikiellot sekä ulkomaisten yritysten Venäjän-viennin lopettaminen. BOFIT arvioi Venäjän tuonnin puolittuvan tänä vuonna, mikä merkitsee vaipumista 2000-luvun puolivälin tuontilukemiin.

Yksityinen kulutus pienentyy BOFITn ennusteessa tänä vuonna yli vuosikymmen sitten vallinneelle tasolle, kun kotitalouksien reaalitulot putoavat inflaation syödessä entistä enemmän ostovoimaa.

Kuluttajahintainflaatio, joka jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa oli lähes yhdeksän prosenttia, on kiihtynyt voimakkaasti lähinnä ruplan kurssin putoamisen vuoksi. Sen odotetaan nopeutuvan myös toimitus- ja tuotantokatkosten ja maailmanmarkkinahintojen nousun myötä.

Kuva: BOFIT.

Venäjän inflaatio voi nousta ainakin 20 prosenttiin tänä vuonna siitä huolimatta, että välttämättömiin tavaroihin kohdistettuja hintarajoituksia voi odottaa tulevan.

Kiinteät investoinnit kutistuvat ainakin puolentoista vuosikymmenen takaiselle tasolle, ja ulkomaisten yritysten investoinnit painuvat minimiin. Venäjä saattaa lisätä julkisia investointeja, mutta vaikutus jää melko rajalliseksi.

Venäjän vientiä tukee maailmantalouden kasvu, mutta EU aikoo kuitenkin lähivuosina vähentää venäläisen energian tuontia. BOFITn mukaan Venäjän öljyn vienti muualle voi kasvaa jonkin verran, mutta kaasun vienti on paljolti sidottu putkiin. Lisäksi Venäjällä on myös omia vientirajoituksia.

Venäjän julkisen talouden tulot voivat kasvaa tänä vuonna reaalisesti, koska heikko rupla lisää paljon tuloja dollarimääräisistä öljy- ja kaasusektorin tuotantoveroista ja vientitulleista. LIsäksi öljyn ja kaasun hinnat ovat viime vuotta korkeammalla. Ensi vuonna kuitenkin budjetin kokonaistulot vähenevät reaalisesti, kun BKT:n, öljyn hinnan ja ruplan kurssin kehitys ei tue tuloja, mutta inflaatio pysynee varsin nopeana.

BOFIT järjesti 29.3. Venäjä-tietoisku 2022 -tapahtuman, jonka tallenne on katsottavissa yllä olevalta Youtube-videolta.

OHJELMA


Avaussanat
Olli Rehn, Suomen Pankki 

Venäjä-ennuste 2022–2023
Vesa Korhonen, Suomen Pankki (BOFIT)

Venäjän sisäinen kehitys
Jussi Lassila, Ulkopoliittinen instituutti 

Pakotteiden talousvaikutukset
Iikka Korhonen, Suomen Pankki (BOFIT) 

Energia, Venäjä ja EU
Laura Solanko, Suomen Pankki (BOFIT) 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös