Energiayhtiö Fortumilta osattiin odottaa vaikeaa alkuvuotta Ukrainan sodan ja Venäjän pakotteiden vuoksi. Fortumin liiketoiminta on vahvasti Venäjä-sidonnaista. Yksi iso Fortumin Venäjä-riski on ollut tytäryhtiö Uniper, josta Fortum omistaa 75 prosenttia. Uniperin riski on kaasuputki Nord Stream 2. Fortumilla on yhdessä tytäryhtiönsä Uniperin kanssa noin 7000 työntekijää ja 12 voimalaitosta eri puolilla Venäjää.
Venäjän hyökkäyksen ja Ukrainan sodan, geopoliittisten jännitteiden, epävarmuuden ja lisääntyneiden riskien seurauksena Fortum ilmoitti toukokuun alussa tekevänsä ensimmäisen vuosineljänneksen raportoinnissaan noin 2,1 miljardin euron alaskirjaukset Venäjän liiketoimintaan liittyen.
Alaskirjausten jälkeen Fortumin omistusten kokonaisarvo Venäjällä on 3,3 miljardia euroa.
Yhtiö julkisti tänään tammi-maaliskuun tulosraporttinsa, joka on tylyä luettavaa.
Liikevoitto oli pakkasella -2,4 miljardia euroa, ja siihen vaikuttivat pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset ja arvonalentumiset. Vuotta aiemmin Fortum teki positiivisen 1,35 miljardin euron liikevoiton.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli -0,4 miljardia euroa Uniperin negatiivisen tuloksen seurauksena, kun vuotta aiemmin se oli 1,2 miljardia euroa positiivinen.
Viime vuoden 1,23 euron osakekohtainen tulos kääntyi negatiiviseksi -2,5 euroa. Tappio oli odotettuakin syvempi, sillä analyytikoiden konsensusodotus oli -2,1 euron osakekohtainen tulos.
Kaasun varastointi laski tulosta
Toimitusjohtaja Markus Rauramo kertoo, että Fortumin ensimmäisellä neljänneksellä vertailukelpoista tulosta painoi alas pääasiassa Uniper-segmentin kaasun midstream-liiketoiminnan jaksotus, joka johtui kaasun varastoinnin optimoinnista.
”Jaksotuksen vuoksi noin 750 miljoonaa euroa voittoja siirtyy kuluvan vuoden seuraaville neljänneksille. Ensimmäisen neljänneksen tappiosta huolimatta Uniper pitää koko vuoden 2022 tulosohjauksensa ennallaan”, Rauramo toteaa.
Tämän neljänneksen kohokohta oli toimitusjohtajan mukaan Generation-segmentin hyvä tulos.
”Erittäin hyvin onnistuneen fyysisen optimoinnin ja spot-hintojen nousun seurauksena Fortumin saavuttama sähkönhinta nousi.”
City Solutions -segmentin tulos sen sijaan heikkeni, mikä johtui polttoaineiden ja hiilidioksidin päästöoikeuksien hintojen noususta, lämmöntuotannon laskusta Suomessa sekä rakennemuutoksista.
Consumer Solutions -segmentin tulos heikkeni hieman, koska asiakkaiden määrä pieneni ja kustannukset nousivat hieman.
Rauramon mukaan Venäjällä tuotanto jatkui normaaliin tapaan, mutta Russia-segmentin tulosta heikensivät ruplan arvon lasku ja CSA-maksujen päättyminen yhden tuotantoyksikön osalta. Edellisvuoden vastaavan ajanjakson tulokseen vaikuttivat positiivisesti aurinkovoimahankkeen myyntivoitot.
”Kirjasimme ensimmäisen neljänneksen tulokseemme myös noin 2,1 miljardin euron arvonalentumiset, jotka liittyivät konsernin tuotanto-omaisuuteen Venäjällä”, toimitusjohtaja toteaa.
Fortumin toimintaympäristö jatkuvassa myllerryksessä
Rauramon mukaan vuotta 2021 leimasi poikkeuksellisen voimakas hyödykehintojen heilunta, mutta Venäjän hyökkäyssodan myötä kuluvan vuoden alku markkinoilla on ollut vieläkin dramaattisempi.
”EU liittolaisineen on tukenut Ukrainaa koordinoidusti ja päättäväisesti, ja pyrkinyt eristämään Venäjän laajoilla pakotteilla, jotka ulottuvat myös energiaan. Tämä on nostanut hintoja kaikilla hyödykemarkkinoilla. Huoli toimitushäiriöistä on nostanut kaasun hinnat seuraavan kuukauden toimituksille Euroopassa yli 200 euroon megawattitunnilta. Korkeat kaasun hinnat ovat myös kasvattaneet korvaavien energianlähteiden, kuten öljyn, hiilen ja sähkön kysyntää ja hintoja”, Rauramo toteaa.
Sodan myötä koko Fortumin toimintaympäristö markkinoista poliittiseen päätöksentekoon ja pakotteisiin on ollut jatkuvassa muutoksessa. Rauramon mukaan se on aiheuttanut ennennäkemättömiä haasteita lyhyellä aikavälillä koko energiasektorille Euroopassa.
”Pidemmällä aikavälillä vaikutukset ovat kauaskantoisia koko energiajärjestelmälle ja -siirtymälle. Euroopan energiasektori on kriisissä ja se luonnollisesti vaikuttaa merkittävästi myös Fortumiin”, Rauramo toteaa.
Toimitusjohtajan mukaan Fortum on viime kuukausina tehnyt valtavasti työtä pienentääkseen konsernin Venäjä-riskejä ja auttanut Euroopan hallituksia löytämään vaihtoehtoisia toimituskanavia ja monipuolistamaan energiapalettiaan.
Fortum aikoo irtautua Venäjän energiamarkkinoilta täysin.
”Nyt valmistaudumme vetäytymään hallitusti Venäjältä ja ensisijainen vaihtoehtomme on Fortumin Venäjän toimintojen mahdollinen myynti. Uniperin venäläisen tytäryhtiön Unipron myyntiprosessin odotetaan myös jatkuvan mahdollisimman pian. Nämä prosessit saattavat kestää jonkin aikaa ja edellyttävät viranomaisten hyväksyntää. Olemme myös päättäneet lopettaa Fortum-brändin käytön Venäjällä.”
Fortum ei anna arviota koko vuoden tulosnäkymistä.
Energiayhtiön osake laski torstaina Helsingin pörssissä 5,2 prosenttia.
