Suomi on hyvin todennäköisesti jättämässä jäsenhakemuksen puolustusliitto Natoon liittymiseen. Asiantuntijoiden mukaan on todennäköistä, että se tulee johtamaan kasvavaan vihamieliseen häirintään Venäjän taholta. Erityisen vaarallista aikaa on hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksymisen välinen aika, jota on kuvailtu myös ”harmaaksi ajaksi”.
Venäjä saattaa kohdistaa Suomeen hybridivaikuttamisen keinoja.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith kertoi huhtikuun lopussa Helsingin Sanomille, että niin Nato-keskustelun kuin mahdollisen jäsenyysprosessin odotetaan lisäävän Venäjän hybridivaikuttamista.
”On hyvä olla tietoinen siitä, että elämme hieman epävakaata aikaa. Sähkökatkoja ja palvelunestohyökkäyksiä voi tulla, nettiyhteydet voidaan menettää hetkellisesti, sotilaallista liikehdintää voidaan nähdä enemmän rajalla”, Smith kertoo.
Yksi naapurimaan harjoittama häirinnän kohde saattavat olla Suomen maksuliikenne ja pankkipalvelut. Kuluttajan kannalta voi syntyä tilanne, jossa pankkikortti ei toimi.
Maksamiseen liittyvien moninaisten järjestelmien jatkuvaa toimintavarmuutta on mahdotonta taata täysin, muistuttaa Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki artikkelissaan.
”Kun järjestelmiin tulee normaaliaikoinakin aika-ajoin häiriöitä, kasvaa häiriöiden todennäköisyys tilanteessa, jossa maksujärjestelmiin saatetaan kohdistaa tahallisia haitantekoyrityksiä”, Välimäki toteaa.
Miten kansalaisen kannattaa sitten näihin maksu- ja pankkijärjestelmän mahdollisiin haittatilanteisiin varautua?
Välimäen mielestä jokaisen kannattaa pohtia, mitkä pankkeihin ja maksamiseen liittyvät toiminnot ovat keskeisiä itselleen.
”Näistä ainakin kriittisimpiin kannattaa suunnitella vaihtoehtoisia toimintatapoja. Minulle itselleni on tärkeää pystyä maksamaan päivittäistavarakaupassa, tehdä verkko-ostoksia ja tunnistautua vahvasti sähköisiin palveluihin”, Välimäki toteaa.
Ruokakaupan osalta Välimäen omaan varautumiseen kuuluu keskeisesti se, että hänellä on kahden eri pankin kautta hankittuna kahden eri korttiyhtiön maksukortti.
Pankkitunnuksia käytetään maksamisen lisäksi nykyään myös monenlaisiin erilaisten palveluiden tunnistautumisiin. Tässäkin mielessä asiakkuus kahdessa pankissa on hyvä hätävara.
”Sähköisen tunnistautumisen osalta varmuuttani lisää se, että olen kahden pankin asiakas ja olen hankkinut molemmilta verkkotunnukset”, Välimäki toteaa.
Lisäksi vahvaa tunnistautumista vaativien verkkopalveluiden tärkeys huomioiden on Välimäki ajatellut näiltä osin kasvattaa varautumistaan edelleen ottamalla käyttöön myös mobiilivarmenteen. Mobiilivarmenne on helppo ja turvallinen tapa kirjautua verkkopalveluihin käyttäjän omalla matkapuhelimella. Mobiiilivarmenne täyttää lain vahvalta tunnistautumiselta edellyttämät vaatimukset, ja se on laajasti käytössä kirjautumiseen pankkitunnusten rinnalla.
DNA, Elisa ja Telia ovat sopineet Mobiilivarmenteen uudistamisesta. Uudesta Mobiilivarmenteesta tulee entistä monipuolisempi tunnistautumisen peruspalvelu, jonka käyttöönoton edetessä uudesta mobiilivarmenteesta tulee asiakasmäärältään laajimmin käytetty tunnistusväline Suomessa.
Lisäksi päivittäistavaroiden maksamisessa myös käteinen on edelleen oiva varautumisen keino.
”Monet valveutuneet tahot ovat Suomessa puhuneet viime aikoina kotivaran tärkeydestä. Tähän sisältyy myös käteinen. Käteistä on hyvä pitää varalta, ja sen määrä kannattaa suhteuttaa omiin tarpeisiin. Suurten summien piilottaminen patjan alle ei ole järkevää, mutta sen verran kannattaa ainakin olla, että kaapissa olevaa kotivaraa saa täydennettyä, vaikka omalla maksukortilla ei pystyisikään maksamaan”, Välimäki neuvoo.
