Kryptot

Ekonomisti: Kryptovaluutat eivät lupaa omistajilleen mitään

Kryptovaluutat ovat kokeneet kovia viime aikoina. Ekonomisti ei anna kovin ruusuista kuvaa kryptovaluutoista sijoituskohteina.

Kryptomarkkinoilla on nähty dramaattisia liikkeitä. Suurin kryptovaluutta bitcoin on menettänyt 26 prosenttia arvostaan viimeisen kuukauden aikana ja puolessa vuodessa 48 prosenttia.

Bitcoin on saanut iskuja muiden riskisijoitusten mukana, kun kohoavana pysyvä inflaatio on saanut USA:n keskuspankki Fedin kiristämään rahapolitiikkaa. Markkinoilla sijoittajat ovat reivanneet allokaatioitaan vähemmän riskisiin omaisuusluokkiin, kuten korkosijoituksiin.

Dramaattisin oli kuitenkin vakaavaluutta Terran täydellinen romahdus. Terran arvon pitäisi seurata yksi yhteen dollarin arvoa. Siitä huolimatta Terran arvo romahti käytännössä kokonaan viime viikolla.

Kaikille romahdus ei tullut täysin yllätyksenä. Asiantuntijat ovat pidempään jo kritisoineet Terra Lunan sekä sen taustalla pyörivän Luna Foundation Guardin rakennetta. Tarkkoja syitä romahdukselle ei ole vielä tiedossa, mutta Coinmotionin bitcoin-asiantuntija Ville Kirvesoja kertoo, että kyseessä oli isovaraisten markkinapelureiden spekulatiivinen hyökkäys.

Keskuspankit ovat tukeneet kryptomarkkinoita

Monitieteellisen BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas näkee kryptomarkkinoilla lukuisia ongelmia.

Blogissaan hän kertoo, että kryptojen suosio sijoitustuotteena on Ahokkaan mukaan perustunut pitkälti ajatukseen siitä, että lohkoketjuteknologiaan nojaavat rahat ovat mahtavin viime aikojen talousinnovaatio, joka tulee mullistamaan talousjärjestelmämme juuriaan myöten. Siksi myös kryptoihin sijoittamiseen on ollut tavallisia uusia sijoitustuotteita suurempaa kiinnostusta viime vuosina.

Ahokkaan mielestä kryptovaluutat sijoitustuotteena eivät kuitenkaan juuri eroa tavanomaisista sijoituskohteista – kuten arvopapereista tai reaalivarallisuudesta – eikä niiden toiminta maksuvälineenä liity suoraan tähän kysymykseen.

”Toki kryptojärjestelmiin sisäänrakennettu niukkuus auttaa siinä, että joissain olosuhteissa niille voi syntyä suurta sijoituskysyntää, mitä olemmekin lähimenneisyydessä todistaneet”, Ahokas myöntää.

Toiseksi kryptojen arvonnousu on perustunut keveään rahapolitiikkaan, joka on tullut tiensä päähän.

”Kryptot ovat tehneet nousunsa aikana, jolloin rahapolitiikka on lähes koko ajan ollut rahoitusolosuhteita keventävää tai keveyden säilyttävää. Kun riskipitoisempia sijoituskohteita on etsitty koko ajan kuumeisemmin, kryptot ovat näyttäytyneet suurillekin institutionaalisille sijoittajille hyvänä vaihtoehtona viimeiset vuodet. Kun rahapolitiikan sykli on nyt viimein tullut kiristyksen vaiheeseen, tämä kysyntä kryptovaluutoilta sulaa”, ekonomisti toteaa.

Kryptojen ”ainoa lupaus” on arvonnousu

Ahokkaan mielestä kryptovaluuttojen suurin ongelma sijoituskohteena on kuitenkin se, että ne eivät lupaa omistajalleen oikeastaan mitään.

”Kun velkakirjat lupaavat korkotuottoa ja osakkeet osinkoa, kryptojen ainoa lupaus on toimia maksuvälineenä tietyssä lohkoketjupohjaisessa selvitysjärjestelmässä.”

Kryptojen tosiasiallinen hyöty omistajille riippuu siitä, ketkä muut tuohon järjestelmään osallistuvat ja mitä he ovat mahdollisesti valmiit kryptovaluuttaa vastaan myymään. Ahokkaan mukaan sijoituskohteena kryptojen ainoa lupaus on hinnan jatkuva nousu, joka sitten takaa mahdollisuuden ostaa mahdollisilla kryptovoitoilla jotain dollarimaalimassa.

Mitä siis tapahtuu, kun kryptojen arvonnousu sakkaa?

”Kun hintojen nousu loppuu, ja ennen kaikkea, kun usko siihen loppuu, on kryptomarkkinoilla suuri pudotuksen vaara. Hintojen putoamista patoavia tekijöitä on varsin vähän”, Ahokas toteaa.

Kryptojen taru ei välttämättä ole lopussa

Lisäksi kryptoekosysteemistä on kehittynyt Ahokkaan mukaan sääntelemätön markkinapaikka, jossa vastuiden ja velvollisuuksien hahmottaminen on hyvin vaikeaa sijoittajille.

”Sääntelyn puute on näin suurelle markkinapaikalle melko tavatonta. Esimerkiksi viime viikkojen stablecoin-romahdukset, joissa monet piensijoittajat ovat varmasti hävinneet rahojaan, eivät ole kovin kaunista katseltavaa ja tällaiset olisi syytä kitkeä juuri rahoitusmarkkinasääntelyllä pois. Jostain syystä valtioilla ei kuitenkaan ole ollut halua vielä puuttua kryptomarkkinan läpivalaisemiseen millään tavalla. Jokainen osallistukoon siellä omalla vastuullaan.”

Ahokas ei halua ennustaa, että kryptovaluuttojen taru olisi ohi.

”Maailmassa on vielä tilaa tälle ilmiölle, jota monet ovat pitäneet näihin päiviin saakka vuosisadan kovimpana taloudellisena innovaationa. Riippumattomuus valtioista ja vapaus vaihtaa hyödykkeitä omilla ehdoilla kutkuttaa kryptoissa edelleen.”

Ahokkaan mukaan lisäksi kapitalismissa saatetaan jatkossakin tarvita riskipitoisia sijoitustuotteita.

”Nämä kaksi tekijää puoltavat kryptojen selviämistä ja mahdollisesti jopa uutta kukoistuskautta. Ainakin seuraavaan suureen keikahdukseen asti”, ekonomisti toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös