Makrotalous

Ekonomistit ärähtävät: Marinin hallituksella on ”löperö menolinja”

Aki Kangasharju toimitusjohtaja ETLA.
ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Etlan ekonomistit muistuttavat, että koronakriisin hoidon ja turvallisuustilanteeseen vastaamisen lisäksi hallitus tulee lisänneeksi kaudellaan julkista velkaa vähintään kestävyysvajeen verran.

Näin esittävät Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja ennustepäällikkö Markku Lehmus.

”Marinin hallituksen menoelvytys on ollut paikallaan korona- ja turvallisuuskriisin vuoksi, mutta kokonaiskuva peittää alleen muun menolinjan löperyyden”, ekonomistit paaluttavat.

Hallitus on lisännyt hallituskautensa aikana aktiivisin toimin julkisen talouden velkaantumista korona- ja turvallisuustoimien lisäksi yhteensä 11 miljardilla eurolla.

”Tätä politiikkaa ei voi pitää vastuullisena ottaen huomioon vanhat ongelmat, onhan ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje arvioitu Julkisen talouden suunnitelmassa 7 miljardin euron suuruiseksi”, Etlan ekonomistit toteavat.

Julkisen talouden kestävyysvaje kuvaa julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa julkiset menot kasvavat väestön ikääntymisen takia.

Suomen julkisen talouden kestävyysvaje johtuu siitä, että julkisessa taloudessa yhä suhdanteista riippumatonta rakenteellista alijäämää, ja väestörakenteen epäsuotuisan kehityksen jatkuminen aiheuttaa myös paineita julkiselle taloudelle. Väestön ikääntyessä julkisen talouden eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenot kasvavat. Samanaikaisesti se työikäisen väestön määrä edelleen laskee, eli se väestönosa vähenee, joka rahoittaa julkista taloutta veromaksuina.

Kuva: Valtiovarainministeriö.

Suomen julkisen taloudella on muitakin pitkän aikavälin haasteita kuin ikääntymisestä johtuva heikkenevä väestöllinen huoltosuhde.

”Myös talouden heikko tuottavuuskasvu, muihin pohjoismaihin nähden matala työllisyysaste, julkisen talouden rakenteellinen (normaalissakin suhdannetilanteessa syntyvä) alijäämä, kasvaneet valtion takaus- ja muut vastuut sekä kriisien yleistyminen edellyttäisivät päinvastaista politiikkaa eli finanssipoliittisen liikkumavaran kasvattamista”, Kangasharju, Kuusi ja Lehmus painottavat.

Ekonomistien mukaan valtion rahaa on käytetty laaja-alaisesti sekä määräaikaisiin, niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin kuin pysyviin menolisäyksiinkin. Yksi merkittävä lisärahan kohde on sote-uudistus, joka maksaa lähivuosina miljardeja euroja, elleivät tulevat hallitukset tee korjaavia toimia.

Julkisen talouden suunnitelman mukaan julkisen talouden rakenteellinen eli suhdannevaihtelun vaikutuksista puhdistettu alijäämä kääntyy selvään kasvuun 2020-luvun puolessa välissä. Ekonomistien mukaan se tarkoittaa sitä, että velkasuhde nousee jo paljon julkisia panostuksia vaatinutta koronavuottakin korkeammaksi eli lähes 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2026.

Huutia ekonomisteilta saa myös työllisyyspolitiikka.

”Työllisyystoimille puolestaan ei aseteta selkeästi julkista taloutta parantavaa tavoitetta vaan annetaan ymmärtää, että työllisyys automaattisesti parantaa julkista taloutta.”

Kuitenkin hallitus on parantanut työllisyystoimillaan julkista taloutta vain 300 miljoonalla eurolla, mikä on kestävyysvajeeseen nähden täysin riittämätöntä. Ekonomistit muistuttavat, että vielä viime vuonna hallituksen kestävyystiekartassa työllisyystoimilla pyrittiin yli miljardin euron parannukseen julkisen talouden tasapainossa.

Ekomistien mielestä inflaation kiihtyessä valtion roolin tulisi vähentyä ja sen painopisteen pitäisi siirtyä elvytyksestä rakenteiden korjaamiseen. Sellaisia suunnitelmia ei kuitenkaan ole olemassa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös